Artikkelissa on virheitä. Oikaisu on lisätty tekstin loppuun.
Työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö uudistuu ensi vuodenvaihteesta alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkinajärjestöt esittelivät kolmikannassa tehtyä uudistusta tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Mika Mänttärin mukaan uudistuksen tavoitteena on lainsäädännön rakenteen selventäminen.
– Tapaturmavakuutuslaki tuli voimaan vuonna 1948 ja sitä täydentänyt ammattitautilaki vuonna 1988. Laki tapaturmavakuutuslain perustella korvattavasta kuntoutuksesta tuli voimaan vuonna 1992, Mänttäri selvitti.
Uudistuksessa lait paketoidaan yhdeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi.
Uudistus tukee pätkätyöläisiä
Palkansaajille tärkeä uudistus on vakuutusvelvollisuuden rajan muuttuminen euromääräiseksi. Tämän uskotaan auttavan sekä pätkä- että vuokratyöntekijöitä.
– Aiemmin työnantajan oli vakuutettava työntekijä, jos teetti tällä työtä 12 päivänä vuodessa. Jatkossa on vakuutettava kaikki työntekijät, joille työnantaja maksaa palkkoja yli 1 200 euroa vuodessa, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen kertoi.
Lakia sovelletaan edelleen ansiotarkoituksessa tehtyyn työhön, mutta uudistus pakottaa yrittäjän vakuuttamaan myös perheenjäsenensä, joka asuu samassa taloudessa ja tekee työtä työsuhteessa.
Korvausaikataulu tiivistyy
Uuden lain korvauskäsittelyssä on aiempaa enemmän menettelytapasäännöksiä.
– Vahingoittuneelle on ilmoitettava korvausasian vireille tulosta. Päätös on annettava 30 päivässä selvityksestä, Pohjolainen kertoi.
Nykyisessä laissa aika vireille tulosta päätökseen saa olla kolme kuukautta.
Myös olosuhteet, joissa sattuneet tapaturmat korvataan, on kuvattu uudessa laissa nykyistä tarkemmin. Pohjolaisen mukaan jatkossa korvataan myös etätyössä sattuvat tapaturmat.
Ennen tämän vuoden loppua sattuviin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan nykyisin voimassa olevia lakeja.
– Tästä seuraa, että jatkossa saatetaan noudattaa yhtä aikaa neljää lakia, kun mukaan lasketaan kolme vanhaa ja tämä uusi.
Uusi laki on vanhoja selkeämpi
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kiitteli uudistusta siitä, kustannukset on jatkossa helpompi arvioida.
Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin huokaisi tiedotustilaisuudessa, että “hyvä että saatiin maaliin”.
– Lopputulos oli paras mahdollinen.
STTK:n lakimiehen Inka Dougalsin mukaan nyt saatiin aiempaa parempi ja selkeämpi laki.
– Uusi lainsäädäntö hyödyttää kaikkia, Douglas kiteytti.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kuvasi uudistusta historialliseksi.
– Onhan se, kun vanhin vanhoista laeista on lähes satavuotias.
Oikaisu 7.4.2015 klo 14.48:
Jutussa kerrottiin virheellisesti, että vakuuttamisvelvollisuuden raja olisi työntekijäkohtainen. Todellisuudessa raja on työnantajakohtainen.
Nykyisessä laissa työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, jos työnantaja teettää kalenterivuodessa yli 12 työpäivää. Esimerkiksi jos työnantaja palkkaa 15 työntekijää yhdeksi päiväksi, täyttyy vakuuttamisvelvollisuuden raja ja työnantajan on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus.
Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudessa laissa ei enää lasketa työnantajan teettämiä työpäiviä. Vakuuttamisvelvollisuuden raja ylittyy, jos työnantaja maksaa yli 1 200 euroa palkkaa kalenterivuodessa yhteensä kaikille työntekijöilleen. Eli jos työnantaja maksaa esimerkiksi 100 euroa 15 työtekijälleen, pitää hänen ottaa lakisääteinen tapaturmavakuutus.
Jutussa kerrottiin virheellisesti myös, että etätyössä sattuvat tapaturmat korvattaisiin vasta uuden lain perusteella. Etätyön yhteydessä sattuvat tapaturmat korvataan jo nykyisen lainkin mukaan.
Jutun verkossa julkaistu teksti on alkuperäisen julkaisun mukainen.