Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat pari viikkoa sitten uudesta samapalkkatavoitteesta. Sen mukaan naisten ja miesten palkkaeron pitää kaventua vähintään 12 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen ihmettelee, miten tavoite voi toteutua, jos samaan aikaan havitellaan miljardien säästöjä julkiselta sektorilta.
– Jos leikkauksiin vielä yhdistetään puheet siitä, että julkisen sektorin palkkojen pitäisi nousta hitaammin kuin yksityisen sektorin, samapalkkatavoite on todellisissa vaikeuksissa.
Ensimmäinen, vuonna 2006 käynnistynyt samapalkkaohjelma päättyy nyt maaliskuun lopussa. Sen aikana sukupuolten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla kaventui noin 20 prosentista 17 prosenttiin. Tavoite oli 15 prosenttia.
– Samapalkkatavoite on haastava. Sitä ei pidä julkisen sektorin alasajolla vaarantaa.
Julkiset palvelut tukevat naisten osallistumista
Asara-Laaksonen muistuttaa, että suurin osa julkisissa palveluissa työskentelevistä on naisia, erityisesti hoivan, hoidon ja opetuksen alueilla. Nämä palvelut työllistävät joka puolella maata. Julkiset palvelut myös tukevat naisten osallistumista työelämään, mikä parantaa naisten toimeentuloa ja myöhemmin eläkettä.
– Leikkaukset julkiselta sektorilta, erityisesti kuntien rahoista, voivat hävittää palveluja ja lisätä tuntuvasti palvelujen ulkoistamista huonompien työehtojen piiriin. Matalammat palkat, työpaikkakato ja mahdollisesti runsastuvat pätkä- ja osa-aikatyöt alentaisivat naisten ansioita.
Puolueet ovat nyt vaalien alla julkistaneet leikkauslistojaan. Oman äänensä miljardihuutokauppaan ovat tuoneet valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka karsisivat valtion ja kuntien menoista kuusi miljardia euroa ensi vaalikaudella.
– Näin rankat leikkaukset eivät toisi työpaikkoja, vaan tuhoaisivat niitä. Tuloerot, epätasa-arvo ja turvattomuus lisääntyisivät.