Entinen pääministeri Paavo Lipponen selvitti EK:n, sen jäsenliittojen ja TT-Säätiön pyynnöstä kestävän talouskasvun edellytyksiä arktisilla ja pohjoisilla alueilla. Lipposen mukaan arktinen alue voi kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Yksistään Barentsin alueella arvioidaan olevan hankesuunnitelmia noin 140 miljardin euron arvosta.
Suomella on ainutlaatuinen etsikkoaika, korostaa Lipponen.
– Jotta Suomi saa mahdollisimman suuren siivun pohjoisesta potentiaalista, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulee yhdessä määritellä pohjoisen politiikan keskeiset päämäärät. Yhteistä tahtotilaa tarvitaan myös alueellisesti: eriseuraisuuden sijaan koko Suomen pitää puhaltaa yhteen hiileen. Maakunnat ja niiden yliopistot ovat avainasemassa.
Lipposen mukaan arktinen talouskasvu hyödyttäisi koko Euroopan unionia, jossa Suomen tulee tavoitella pohjoisen politiikan johtajuutta.
– Pohjoisen nostaminen EU:n agendalle tasapainottaisi nykyistä asetelmaa, jossa unionin huomio keskittyy liikaa eteläisten jäsenmaiden haasteisiin. EU-vaikuttamisessa on tärkeää pelata hyvin yhteen muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suurin ”hype” haihtunut
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan suurin ”arktinen hype” on haihtunut muun muassa energian hinnanlaskun, Koillisväylän odotettua hitaamman avautumisen ja ympäristöherkkyyden vuoksi. Bisnesmahdollisuuksiakin arvioidaan nyt entistä realistisemmin.
– Suomelle tarjoutuu mahdollisuuksia laajasti niin teollisuuden, energian, cleantechin, logistiikan, infrarakentamisen, kemianteollisuuden sekä matkailun ja muiden palvelujen alueella. Suomalaista teknologiaa ja osaamista tarvitaan, jotta bisnesmahdollisuudet voidaan hyödyntää ympäristön kannalta mahdollisimman kestävällä, turvallisella ja kaikin puolin laadukkaalla tavalla.
Pohjoisen politiikan tulee olla valtakunnallista siten, että koko Suomen yritykset ovat siinä mukana, Häkämies korostaa.
Paavo Lipposen suosituksia Suomen pohjoiseksi tahtotilaksi vaalikaudella 2015–2019 ovat muun muassa pääministerin johtovastuun korostaminen arktisen ja pohjoisen politiikan päätöksenteossa, yritysten roolin vahvistaminen, Pohjois-Suomen saavutettavuuden parantaminen niin teollisuuden kuin matkailun näkökulmasta sekä Suomen luominen logistiikan, tietoliikenteen ja big datan globaaliksi solmukohdaksi.