Suomessa jokaisella on yhdistymisvapaus, mikä koskee myös ammatillista järjestäytymistä. Lailla on turvattu myös järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita itselleen luottamusmies sekä kokoontua työnantajansa tiloissa.
Arjen kokemus osoittaa kuitenkin toista, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöpäällikkö Heidi Lehikoinen.
– Järjestäytymistä estetään tänä päivänä moninaisin keinoin. Työntekijän annetaan suoraan ymmärtää, että järjestäytymisellä on negatiiviset seuraamukset.
– Röyhkeimmät työnantajat jopa ilmoittavat maksavansa työntekijän työttömyyskassan jäsenmaksun, mikäli työntekijä lupaa olla liittymättä ammattiliittoon.
”Jopa soitto liittoon koituu kohtaloksi”
Pamin mukaan oikeudessa käsitellään säännöllisesti tapauksia, joissa irtisanominen on tapahtunut, koska työntekijä on pyytänyt työnantajaansa noudattamaan lakia ja sopimuksia. Jopa soitto liittoon on koitunut joidenkin kohtaloksi.
– Vaikka oikeus lopulta toteaakin nämä irtisanomiset laittomiksi, on vahinko jo tapahtunut. Ihminen on menettänyt työnsä ja perustuslakia on halveksittu, sanoo Lehikoinen.
– Järjestäytymisen vapaus edellyttää, että sen rikkomuksiin puututaan voimakkaasti ja välittömästi. Nyt pelko estää moneen tilanteeseen puuttumisen. Kyllä perustuslaillisen oikeuden tulisi olla niin vahva, että sijaa pelolle ei ole.
”Palkkakysely voi tehdä ilmapiirin painostavaksi”
Työntekijöiden ja työnantajien tiedot omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ovat hajaantuneet: osalla on keskivertoa paremmat tiedot ja osalla erittäin huonot. Työpaikat, joissa on toimiva luottamushenkilöorganisaatio, toimivat kuitenkin PAMin mukaan muita todennäköisemmin oikein. PAMin jäsenistä noin puolella on luottamusmies.
– Ei ole tavatonta, että työntekijän kysellessä esimerkiksi palkkansa oikeellisuutta ilmapiiri työpaikalla muuttuu painostavaksi. Järjestäytyneet työntekijät, jotka vaativat lain ja työehtosopimusten mukaista palkkaa tai työehtoja, joutuvat valitettavasti vielä 2000-luvun Suomessa työnantajien vainon, uhkailun, savustamisen ja jopa irtisanomisten kohteeksi, Lehikoinen sanoo.
– Näin vaalien alla haluaisin kuulla keskustelua myös siitä, miten tulevaisuudessa kansalaisten vapaus säilytetään. Millä keinoin tulevat kansanedustajat turvaisivat järjestäytymisen vapauden?