Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 8,9 prosenttiin ja laskevan siitä ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Molempina vuosina työllisten määrä kasvaa muutamalla tuhannella.
Palkansaajien ansiotason PT ennustaa nousevan tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Inflaation jäädessä 0,1 ja 1,2 prosenttiin tuloksena on reaaliansioiden pieni nousu.
Ennustepäällikkö Eero Lehdon mielestä lähiaikojen tärkein tavoite on tasapainottaa julkinen talous.
Hänen mukaansa menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä.
– Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri ja heijastuisi myös työmarkkinoille. Se vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna, Lehto kertoi PT:n tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Talouskasvu kiihtyy
Suomen talous kasvaa PT:n ennusteen mukaan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Talouskasvun nopeutumisen taustalla ovat viennin, yksityisen kulutuksen ja investointien piristyminen.
Tämän vuoden osalta ennustetta on alennettu 0,2 prosenttiyksikköä lähinnä näköpiirissä olevan Suomen Venäjä-viennin voimakkaan supistumisen vuoksi.
Venäjä-viennin supistumisen vastapainoksi Suomen hintakilpailukyvyn viimeaikainen koheneminen ja Euroopan kasvun nopeutuminen tukevat viennin kasvua, joka yltää tänä vuonna 1,9 ja ensi vuonna 3,6 prosenttiin.
– Kauppataseen ylijäämä kasvaa ja vaihtotasekin on tasapainottumassa. Yksityiset investoinnit supistuvat kuluvana vuonna vielä runsaan prosentin mutta kasvavat ensi vuonna liki kaksi prosenttia.
Äkkijarrutus ei kannata
Julkisten menojen – mukaan lukien sosiaalimenot – PT ennustaa kasvavan ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia.
PT:n olettama seuraavan hallituksen kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
– Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus, Lehto varoittelee.