Suomessa vastustetaan kovasti EU:n harjoittamaa byrokratiaa ja sääntelyä. Toisaalta täällä hurrataan, kun EU puuttuu pikkutarkasti tavallisten kreikkalaisten elämään ja jopa kyseenalaistaa Kreikan vaalituloksen talousneuvotteluissaan.
Tällaisia ristiriitoja käsittelee verkkolehti Revalvaatio pitkässä analyysissaan eurokriisin tilanteesta Kreikan ja euroryhmän välisen sopimuksen jälkeen. Filosofi Jussi Vähämäki ja tutkija-kääntäjä Eetu Viren kirjoittavat, että Syriza on onnistunut luomaan halkeaman ”ordoliberalismin yksimieliseen muuriin” eli tuottanut symbolisen tappion Saksan, Suomen ja troikan edustamalla talouskurilinjalle, joka on tuhonnut talouksia ja syytänyt valtavia rahasummia saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.
Halkeama saattaa laajeta, jos Syrizan edustama liikehdintä leviää muihin Euroopan maihin. Mikään yksittäinen valtio ei kykene yksin muuttamaan euroalueen politiikkaa, vaan tarvittaisiin eurooppalaista vastarintaa ja esimerkiksi Podemoksen voitto Espanjassa, Viren ja Vähämäki huomauttavat.
”Merkittävää on kuitenkin, että Syriza on Kreikan lisäksi voittanut aikaa laajemmalle käänteelle Euroopassa. Kenties myös me kaikki olemme saaneet aikaa, ja ensimmäistä kertaa vuosiin olemme tilanteessa, jossa ei tarvitse vain vastata ja reagoida uusiin kiristystoimiin, leikkauksiin, työoikeuksien riistoon ja sosiaaliturvan alasajoon, vaan on mahdollista hengähtää ja jollain tavoin valmistautua ja valmistella omia ohjelmia ja toimenpiteitä, jotka avaavat tien ulos kriisistä sen sijaan että pyristelisimme troikan valmiiden pakettien armoilla.”
”Euroryhmän bluffi paljastui”
Kreikan valtionvarainministeri Gianis Varoufakista on arvosteltu poliittisesta kokemattomuudesta, ja Syrizan on joissakin analyyseissa katsottu jo hävinneen. Viren ja Vähämäki katsovat, että kreikkalaiset päinvastoin onnistuivat paljastamaan euroryhmän bluffin.
Kreikan ei voi antaa mennä konkurssiin, koska seuraukset olisivat katastrofaaliset sekä euroalueelle yleisesti että erityisesti Euroopan keskuspankille ja Saksalle.
”Saksan teollisuustyönantajat pelkäävät euron loppua yhtä paljon kuin maailmanloppua, koska varsinkin globaalin valuuttasodan jatkuessa itsenäisen D-markan arvo suhteessa muihin valuuttoihin tulisi kohoamaan kymmeniä prosentteja. Saksan sisällä kukaan ei teollisuuden tuotteita osta, koska Saksa on aina nojannut vientiin. Koska Bundesbank on kriisin kuluessa pelastanut saksalaiset liikepankit ja ottanut lähes kaikki niiden saatavat velkaantuneilta euromailta omiin taseisiinsa, euron hajoamisen suorat kustannukset kaatuisivat suoraan veronmaksajien niskaan.”
Kreikkaa ei myöskään haluta heittää ulos eurosta, koska sillä on geopoliittisesti tärkeä strateginen asema esimerkiksi Naton tukikohtien sijoituspaikkana ja siirtolaisten liikkumisen hallinnassa
”Seuraavaksi ripustetaan kuolleita kreikkalaisvauvoja”
Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla, Kreikka on nimenomaan tehnyt siltä vaaditut uudistukset. Kreikan valtion alijäämä on laskenut vuoden 2010 15 prosentista kolmeen prosenttiin, ja maan rakenteellinen tasapaino on euromaiden paras.
Siitä huolimatta maassa on käynnissä valtava katastrofi ja kreikkalaiset haluavat muutosta.
”Saksan ja sen liittolaismaiden, kuten Suomen toimien argumentit ja legitimaatio ovatkin haihtuneet savuna ilmaan ja jäljelle on enää jäänyt pelkkä uho ja veristen kulmahampaiden esittely”, Viren ja Vähämäki kirjoittavat ja ennustavat, että seuraavaksi Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ripustavat Bundestagin edustalle malariaan kuolleita kreikkalaisvauvoja ”varoittavaksi esimerkiksi” tuleville kapinallisille, kuten Espanjalle, jos Podemos voittaa vaalit.