Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli viime vuonna keskimäärin noin 83 000 suomalaista 15–64-vuotiasta palkansaajaa. Tämä oli neljä prosenttia kaikista palkansaajista, kertoo Tilastokeskus.
Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia. Tietoa nollatuntisopimuksella työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa viime vuonna.
57 prosenttia nollatuntisopimuksilla työskentelevistä oli naisia ja 43 prosenttia miehiä. Nollatuntisopimuksella työskenteleviä naisia oli vuonna 2014 yhteensä 47 000 ja miehiä 36 000.
Nollatuntisopimuksella työskentelevistä lähes puolet oli alle 25-vuotiaita ja 65 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. 15–19-vuotiaista palkansaajista 20 prosenttia työskenteli nollatuntisopimuksella, 20–24-vuotiaista 14 prosenttia ja 25–29-vuotiaista 6 prosenttia. Tätä vanhemmissa ikäluokissa nollatuntisopimuksella työskentelevien suhteellinen osuus jäi muutamaan prosenttiin ikäluokan palkansaajista.
Viikkotyöaika keskimäärin 23 tuntia
Kaikkien nollatuntisopimuksella työskentelevien tavanomainen viikkotyöaika oli keskimäärin 23 tuntia viikossa. 72 prosentilla työsuhde oli toistaiseksi voimassa oleva.
Eniten nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli tukku- ja vähittäiskaupan (15 000), terveys- ja sosiaalipalveluiden (11 000) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan (10 000) toimialoilla. Toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla, jossa palkansaajista 13 prosentilla oli nollatuntisopimus. Yleisimmät ammatit nollatuntisopimuksella työskentelevillä olivat ammattiluokituksen mukaan myyjä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijä sekä palvelutyöntekijät.
Nollatuntisopimuksella työskentelevistä 30 000 ei työvoimatutkimuksen mukaan kaipaa lisätunteja, koska kyseessä ovat osa-aikaisesti työskentelevät opiskelijat. 21 000 palkansaajaa työskentelee niin ikään osa-aikaisesti, mutta he pitävät ansiotyötä pääasiallisena toimintanaan ja heistä reilusti yli puolet kaipaisi lisätunteja. 24 000 palkansaajaa on kokoaikaisesti työskenteleviä, ansiotyötä pääasiallisena toimintanaan pitäviä, joista vain harva haluaa lisätunteja.
”Kierretään työntekijöiden oikeuksia
Vähimmäistyöaikaan on etsitty tällä hallituskaudella kolmikantaista ratkaisua, mutta yhteisymmärrystä ei ole löytynyt.
– Yleisillä työehtosopimuksilla pystytään vastaamaan alakohtaisiin haasteisiin, mutta lainsäädäntöön tulisi määritellä vähimmäistyöajan yleiset kriteerit, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.
– Myös työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä liittotason sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia asiantilan korjaamiseksi.
Ihalaisen mielestä nollasopimukset eivät vastaa työntekijöiden käsitystä reilusta ja oikeudenmukaisesta työelämästä. Erityisen ongelmallisena hän pitää sitä, jos sopimuksella kierretään työntekijän oikeuksia.
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen vaatii työnantajajärjestöjä rajoittamaan nollatyösopimusten käyttöä yrityksissä, koska kyse on usein keinottelusta työntekijän kustannuksella.
– Nollatyösopimuksen avulla työnantaja voi kiertää esimerkiksi irtisanomisaikaan liittyviä velvollisuuksiaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja muut työnantajajärjestöt ovat tähän saakka vähätelleet ongelmaa, vaikka se koskee jo neljää prosenttia palkansaajista ja rapauttaa luottamusta työelämän pelisääntöihin.
”Kansa kieltäisi lailla”
SAK kannattaa Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitetta nollatyösopimusten kieltämiseksi. Kansalaisaloitteessa lainsäädäntöä halutaan muuttaa niin, että osa-aikaisessa työsuhteessa viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijä haluaa sitä itse.
TNS Gallupilla tammikuussa 2015 teetetyn tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaa kieltää lailla nollatuntityösopimukset. Vain 24 prosenttia vastaajista vastusti lakimuutosta.
Puolueista lainsäädäntöteitse nollatuntisopimukset kieltäisi varmasti vain vasemmistoliitto.