Tuore yliopistotutkimus arvioi kuntauudistukset kehnosti valmistelluiksi. Eniten arvostelua saa kuntarakenneuudistus. Sitä valmisteltiin tutkimuksen mukaan salailevasti, ylhäältäpäin ja kuntakentän asiantuntemus ohittaen.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ja Lapin yliopiston Kunnat ajopuina – koskesta sumaan -tutkimuksessa todetaan, että kuntauudistuksissa on unohdettu hyvä hallintotapa ja parlamentaarinen valmistelu.
Ainoastaan valtionosuusuudistus ja kuntalakiuudistus saavat valmistelusta hyvät pisteet. Niissä kuultiinkin kuntakenttää.
Salailua ja politikointia
Tutkimuksen mukaan kuntarakenneuudistuksen valmistelua leimaavat poliittiset intressit, tietojen salaaminen ja ministeriöiden väliset mittelöt.
– Lopputuloksena on usein ratkaisuja, joita juuri kukaan ei halua. Valtioneuvosto on ollut uudistuksen ytimessä ja kunnat pääsääntöisesti ulkokehällä. Prosessi on ollut arvaamaton, professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta sanoo.
Hänen mukaansa ministeriöt ja poliitikot ovat olleet keskenään erimielisiä, samoin isot ja pienet kunnat. Konsensukselle ei ole ollut mahdollisuutta.
Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 61 henkilöä. Joukossa on kansanedustajia, ministereitä, valtiosihteereitä, virkamiehiä ja kuntien johtoa.
”Valiokunta arvaa hallituksen tahtoa”
Asioiden valmistelu saa armotonta kritiikkiä. Esimerkiksi sote-uudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset eivät ole pysyneet valmistelun kärjessä, vaan uudistusta on ajettu rakenteet edellä.
Arvostelijoiden mukaan eduskunnan valiokunnat joutuvat arvaamaan, mitä hallitus esityksellään tarkoittaa. Moni vastaajista olisi kaivannut selkeää johtamista. Yksi odotti pääministerin väliintuloa: “(…) milloin pääministeri tulee pelin pistää poikki, mutta eihän hän koskaan tullut.”
Valmisteluprosessia pidetään jopa eettisesti arveluttavana. Eduskunnalle on mennyt ehdotuksia, jotka on tiedetty epäonnistuneiksi ja perustuslain näkökulmasta ongelmallisiksi.
Stenvallin mielestä on epätervettä, että perustuslakivaliokunnasta on tullut keskeinen tekijä asioiden valmistelussa.
Komitealaitos takaisin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma haluaa komitealaitoksen takaisin. Stenvallin mielestä komitealaitos puolustaisi paikkaansa, jos malli otettaisiin Ruotsista. Siellä komitea tekee perusideoinnin, asiantuntijat valmistelevat vaihtoehdot ja komitea antaa suositukset.
– Vanhaan malliin ei kannata palata, siinä komitea teki hevosestakin koiran, Stenvall toteaa UP-uutispalvelulle.
Tällä vaalikaudella kuntien ja valtion väliset suhteet ovat muuttuneet entistä epäluuloisemmiksi. Suhteiden paikkaamiseksi tarvitaan Stenvallin mukaan iso kuntakierros, jossa valtio todella kuuntelee kuntien tahtoa.