Marja Veteläinen toimi 15 vuotta ruotsin kielen opettajana Helsingissä, kunnes joutui jäämään pois työelämästä 2012. Hän oli sairastunut kahden työpaikkansa, Luonnontiedelukion ja Itäkeskuksen kielilukion sisäilmasta.
– Olen työkyvytön työnhakija. Tuloni on työmarkkinatuki, Veteläinen kertoo kotonaan Helsingin Tapanilassa.
Taloudellinen epävarmuus leimaa arkea. Viiden ja puolen vuoden taistelun jälkeen Veteläinen on yhä ilman ammattitautikorvauksia ja kuntoutusta, sillä maksajaa ei löydy. Asiaa on käsitelty kaksi kertaa vakuutusoikeudessa ja nyt Veteläinen odottaa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Korjausvelan määrä on noin 30—50 miljardia euroa.
Hän ei kuulu minkään vakuutuslain piiriin.
– Taloudellisia paineita oli jo silloin, kun olin vielä töissä, koska sairausajasta ei maksettu palkkaa eikä Kela myöntänyt sairauspäivärahoja, Veteläinen kertoo.
– Olen joutunut ottamaan lainaa tullakseni toimeen. Lisäksi on asuntolainaa.
Vielä on katsomatta yksi vaihtoehto korvausten saamiseksi työkyvyn menettämisestä.
– Se on hakea korvauksia entiseltä työnantajalta oikeusteitse.
Suuri ympäristöriski
Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista.
– Huolimatta erilaisista toimenpiteistä ja panostuksesta kosteus- ja homevauriot eivät vaikuta vähentyneen, arvioi eduskunnan tarkastusvaliokunta mietinnössään kaksi vuotta sitten.
– Tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa.
Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on pien- ja rivitaloista 7–10 prosentissa, kerrostaloista 6–9 prosentissa, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosentissa, hoitolaitoksista 20–26 prosentissa ja toimistoista 2,5–5 prosentissa kerrosalasta. Kansallisvarallisuudesta kaikkiaan jopa kymmeneen prosenttiin kohdistuu kosteus- ja homevaurio.
– Rakennusten kunnossapidon ja oikea-aikaisten korjausten laiminlyöntien seurauksena korjausvelan määrä on noin 30—50 miljardia euroa, tarkastusvaliokunta toteaa.
Kosteus- ja homevaurioiden osuuden kokonaissummasta arvioidaan olevan noin 1,5 miljardia euroa.
Tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 teettämän ja Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu 324 000–597 000 ihmistä. Kouluissa ja päiväkodeissa altistuu jatkuvasti jopa 259 200, hoitolaitoksissa 46 800 ja toimistoissa 55 000 henkeä.
Vähäisiä tai lyhytkestoisia kosteusvaurioita on melkein kaikissa rakennuksissa.
Tytär kotikoulussa
Veteläiselle huolta aiheuttaa myös se, että alakoulua käyvä tytär on herkistynyt.
– Tyttäreni yski päivät homepäiväkodissa samaan aikaan, kun minä sairastuin työpaikalla, mutta päiväkodin sisäilmaongelmista kerrottiin vasta, kun korjaukset olivat tiedossa.
Tytär sairastui viime syksynä. Hän on kiertänyt lähikoulut, mutta mikään niistä ei sovi hänelle.
Nyt tytär käy koulua kotona. Etsinnässä on koulu, jossa hän ei sairastaisi.
Koulunkäynti ei ole ainoa iso asia, johon oireilu tytön elämässä vaikuttaa.
Kolmas huoli on oma terveys. Elimistö on rikki.
– Oireiluun pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa, koska kyse ei ole vain ärsytysoireista, vaan elimistön puolustuskyvyn rikkoutumisesta, josta saattaa seurata vakavia sairauksia, Veteläinen sanoo.
Veteläinen kärsii autoimmuunisairaudesta eli kehon puolustusmekanismien rikkoutumisesta.
Hän ei edellytä, että ongelmatilat korjattaisiin sellaiseen kuntoon, että hän itse voisi niissä oleskella. Riittää, että ongelmarakennukset korjataan huolellisesti, jotta vältytään uusilta herkistymisiltä. Itsensälaisia varten hän ehdottaa erityistiloja, jotka ovat puhtaita: opettajille ja koululaisille sisäilmaluokkia.
Heikkoa rakentamista
Syyt kosteusvaurioihin löytyvät rakentamisesta: riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa ja virheet työmaatoteutuksissa. Myös kunnossapidon laiminlyönnit ja rakenteiden luonnollinen kuluminen johtavat sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä ovat kosteus- ja homevauriot.
Vaikka asiaa on tutkittu pitkään, ei tiedetä, miten kosteusvaurioista aiheutuva oireilu ja sairastuminen kehittyvät solutasolla. Tutkimusten perusteella on riittävä näyttö astman syntymisen ja pahenemisen, nuhan, keuhkoputkentulehduksen ja homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin. Muiden sairauksien osalta näyttö on vajavainen.
Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso arvioidaan kuitenkin korkeimmillaan jo 953 miljoonaksi euroksi vuodessa. Summa sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon laskusta aiheutuvat kustannukset.
Tarkastusvaliokunnan arvion mukaan 1,5 miljardin euron panostus kosteuskorjauksiin maksaisi itsensä kolmessa vuodessa takaisin kansantaloudellisena hyötynä.
2.3.2015 14:20 – Juttuun on tarkennettu rakennuskannan kosteus- ja homevaurioiden korjausten arvioitua hintaa.
Aiheesta enemmän perjantaina 27.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta lehden näköisversio Lehtiluukusta.