Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-työntekijät siirtyvät palveluista tuotantovastuussa olevien uusien kuntayhtymien palvelukseen. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä entisin eduin uuden työnantajan palvelukseen. Toimenkuvat ja työpisteetkin saattavat muuttua.
– Moni pelkääkin, että työpaikka saattaa olla kymmenien, jopa parin sadankin kilometrin päässä, JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto toteaa.
Katajiston mukaan tarvitaankin selkiyttämistä ja ohjeistusta työhönottoalueesta. Avoinna on, kuinka pitkään työmatkaan on sopeuduttava, jos palvelut päätetäänkin siirtää toisaalle.
Sote-työntekijöiden vaikuttamisen paikka on jo ennen kuin sote-uudistuksen rakenteet viedään käytäntöön.
Sote-henkilöstö vahvemmin mukaan jo valmisteluun
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen on arvostellut työntekijöiden unohtamista sote-uudistuksen valmistelussa (Kansan Uutisten Verkkolehti 17.1.). Hän sanoo, ettei lakiesitys takaa henkilöstön edustusta sote-alueen päätöselimissä, jossa linjataan palvelujen tuottamisesta.
STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila on vakuuttanut (Kunta.tv 9.1.2015), että sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osallistumista ja sitoutumista. Hän sanoo, että edustus varmistetaan kaikissa vaiheissa.
STM:n kannanotot eivät ole vakuuttaneet työntekijäpuolella. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (7.1.2015) sanavalinnat eivät vahvista luottamusta. Huovinen toteaa: ”Vaikka haluammekin turvata sote-ammattilaisillemme hyvät ja laadukkaat työskentelymahdollisuudet, tämän uudistuksen pääosassa ovat käyttäjät”.
”Nyt on vaikuttamisen aika”
Sote-uudistuksen valmisteluun koko ajan osallistunut Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen sanoo, että työntekijöiden osaamista tarvitaan. Sote-työntekijöiden vaikuttamisen paikka on jo ennen kuin sote-uudistuksen rakenteet viedään käytäntöön. Valmiiksi rakennettua on vaikea korjata tai purkaa.
– Kuka muu osaa paremmin sanoa kuin työntekijät, että miten asiat hoidetaan käytännössä, Virtanen toteaa.
Esimerkkiä kannattaa ottaa Virtasen mukaan Etelä-Savosta ja Kainuusta, jossa työntekijät on otettu mukaan uudistukseen.
Viiden vuoden irtisanomissuojaa ei luvassa
Sote-työntekijöille ei ole luvassa viiden vuoden irtisanomissuojaa kuten kuntaliitosten yhteydessä. Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ovat vaatineet suojaa.
Kunnat suhtautuvat pääsääntöisesti kielteisesti irtisanomissuojaan. Tämä tuli ilmi kuntien STM:lle sote-uudistuksesta antamissa lausunnoissa. Kielteistä kantaa perusteltiin sillä, että henkilöstöpula takaa sote-työntekijöille vakaan työllisyyden. Sote-työntekijät eläköityvät lähivuosina noin 16 000 työntekijän vauhdilla.
Jotkut kunnat halusivat taata työntekijöiden yhdenvertaisuuden poistamalla irtisanomissuojan myös kuntaliitosten yhteydestä. Muutama kunta puolusti irtisanomissuojaa perustellen sitä työrauhan takaamisella muutosvaiheessa. Eduskunnasta ei ole odotettavissa tukea viiden vuoden irtisanomissuojalle.
Katajisto on erityisen huolissaan kuntien tukipalvelujen työntekijöistä. He tekevät työtään muun muassa laitossiivoojina, välinehuollossa tai tietohallinnossa. Kunnissa olevat paineet tukipalveluiden kilpailuttamiseen saattavat purkautua sote-uudistuksen yhteydessä.
Vähintään muutosturvapaketti taattava
Katajiston mukaan sote-henkilöstölle on taattava vähintään muutosturvapaketti. Mallia voisi ottaa valtion ja Kainuun maakuntakokeilusta. Yhteistoiminta tulisi saada lain piiriin. Avoimista työpaikoista tulisi olla valtakunnallinen rekisteri.
Ammattiliitot ovat vaatineet myös palkkausten ja palkkausjärjestelmien yhteensovittamista. Työnantajien on kohdeltava henkilöstöä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Palkkojen harmonisointi puhuttaa vielä pitkään sote-uudistuksen toteuttamisvaiheessa ja jälkeenkin.