Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous pitää voimassa Venäjän valtakirjoja koskevat rajoitukset. Päätös tehtiin myöhään keskiviikkoiltana äänin 148–64.
Yleiskokous päätti viime vuoden huhtikuussa rajoittaa Venäjän osallistumista komitea- ja yleiskokoustyöskentelyyn vastalauseena maan kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin Ukrainassa. Venäjän delegaation parlamentaarikot eivät ole saaneet muun muassa äänestää yleisistunnossa, osallistua tärkeimpien komiteoiden työskentelyyn eivätkä osallistua Euroopan neuvoston vaalitarkkailuihin.
Äänioikeuden menetyksen jälkeen Venäjä ei ole lähettänyt omia parlamentaarikkojaan lainkaan Euroopan neuvoston kokouksiin. Vastatoimena yleiskokouksen päätökselle Venäjä ilmoitti välittömästi vetäytyvänsä kaikesta Euroopan neuvoston toiminnasta tämän vuoden loppuun asti.
”Lentäjä vapautettava”
Yleiskokouksen päätöksen seurauksena Venäjän asema Euroopan neuvostossa pysyy viime huhtikuun päätöksen mukaisena tämän vuoden huhtikuussa pidettävään seuraavaan yleisistuntoon saakka. Sen lisäksi Venäjältä evättiin oikeus nimittää raportoijia ja edustaa Euroopan neuvostoa muissa organisaatioissa.
Yleiskokouksen päätöksen mukaan Venäjän täytyy täyttää useita ehtoja päästäkseen osallistumaan Euroopan neuvoston toimintaan ilman rajoituksia. Ehtoina on muun muassa ukrainalaisen lentäjän Nadezhda Savchenkon vapauttaminen.
”Konflikti ei ratkea ilman Venäjää”
Yleiskokouksen keskiviikkoiltainen päätös oli tiukempi kuin monitorointikomitea oli alun perin esittänyt. Komitea olisi palauttanut Venäjän valtuuskunnalle äänestysoikeuden täysistunnoissa. Perusteeksi esitykselleen monitorointikomitea totesi muun muassa, että Ukrainan konfliktin ratkaisu ei ole mahdollinen ilman Venäjän laajaa poliittista tahtoa ja ilman venäläisten parlamentaarikkojen myötävaikutusta. Euroopan neuvoston jäsenmaiden delegaatiot koostuvat niin valta- kuin oppositiopuolueiden edustajista.
– Venäjälle tai Euroopalle ei ole hyväksi, jos ja kun Kremlissä vahvistuu halu erota Euroopan neuvostosta ja etääntyä Euroopasta. Venäjän välittömät puheenvuorot eilisen äänestyksen jälkeen puhuvat puolestaan tilanteen vakavuudesta. Euroopan neuvoston jäsenenä Venäjä on joutunut alistumaan jatkuvaan raportointiin ja tarkkailuun ihmisoikeuskysymyksissä ja kansainvälisen oikeuden vastaisissa toimissa. Tänään aamulla monitorointikomiteassa jouduttiin toteamaan, että Venäjää koskeva monitorointi tulee tämän vuoden osalta vaikeutumaan huomattavasti, sanoo Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina (sd).
– Mikäli Venäjä päättäisi erota Euroopan neuvostosta lopullisesti, se lakkauttaisi myös venäläisten tavallisten ihmisten mahdollisuuden haastaa venäläisten viranomaisten päätöksiä mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Venäjän oikeuslaitos on kehittynyt huomattavasti Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen interventioiden vaikutuksesta. Euroopan neuvosto on järjestönä nyt ison haasteen edessä.