Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vakauttaisi taloutta ja työmarkkinoita useamman vuoden keskitetyllä työmarkkinaratkaisulla.
Se koostuisi puheenjohtaja Antti Palolan mukaan maltillisesta palkkaratkaisusta, hallituksen pieni- ja keskituloisiin painottuvasta veroratkaisusta sekä jostakin merkittävästi työelämää kehittävästä uudistuksesta.
STTK:n hallitusohjelmatavoitteita tiistaina esitelleen Palolan mukaan kyse olisi maan taloutta ja työmarkkinoita vakauttavasta “huomenlahjasta” huhtikuun eduskuntavaalein jälkeen valtaan nousevalle hallitukselle.
Mikäli muuta ei sovita, työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesän kynnyksellä vuoden mittaisesta jatkosta nykyiseen työllisyys- ja kasvusopimukseen. Silloin pöydässä ovat ainoastaan palkat.
Uuden työmarkkinaratkaisun kesto olisi Palolan kaavailuissa pidempi kuin vuosi ja enintään kolme vuotta.
Painopiste elvytykseen
STTK:n mielestä hallituksen on viisasta pidättyä uusista säästöistä vaalikauden alussa. Palolan mukaan sopeutusta talouden tasapainottamisesi tarvitaan, mutta toimet tulee sijoittaa vaalikauden lopulle. Hallituskauden alkuun STTK suosittaa elvyttävää talouspolitiikkaa.
Talouspolitiikan kurssin tarkistusta tarvitaan keskusjärjestön pääekonomistin Ralf Sundin mukaan, koska nyt on pitkästä aikaa merkkejä talouskasvun mahdollisuuksista. Sellaisia ovat halpa energia ja euron alhainen kurssi.
Tässä tilanteessa ei ole Sundin mukaan mitään järkeä reivata purjeita alas talouden hevoskuurilla. Purjeet pitää nostaa ylös, jotta viriävä talouskasvu saisi vauhtia.
STTK esittää kasvua tukevien julkisten investointien ajoittamista tähän ja ensi vuoteen. Suursuuluokaksi STTK kaavailee noin miljardia euroa vuodessa.
Elvytykseen STTK olisi valmis ottamaan lisää valtionvelkaa nykyisellä matalalla korolla.
Yksityisille investoinneille tulee STTK:n mielestä tehdä tilaa taloutta vakauttavan työmarkkinaratkaisun lisäksi vakaalla ja poukkoilemattomalla vero- ja energiapolitiikalla.
Kovista tavoitteista tingittävä
Vaikka keskitetty työmarkkinaratkaisu on Palolan mukaan järkevä juuri nyt, niin tulevaisuudessa kehitys vie kohti toimialakohtaisia ja talokohtaisia ratkaisuja. Niille on Palolan mukaan luotava pelisäännöt, joissa sopimusosapuolet ovat tasapainossa.
Työmarkkinoiden pelisääntöneuvottelut ovat Palolan mielestä sujuneet hyvässä hengessä. Perusasetelma on sellainen, että työnantajat korostavat työtaistelujen välttämiseksi niiden seurauksien koventamista, kun palkansaajapuoli haluaa puuttua niiden syihin.
Palola arvioi, että sovun syntymiseksi kummankin on luovuttava tiukimmista tavoitteistaan.
– Pelisääntöneuvotteluissa ei ole odotettavissa isoja voittoja kenellekään, Palola ennustaa.
Alkuperäissuunnitelmista venyneiden pelisääntöneuvottelujen uudeksi takarajaksi on asetettu helmikuun puoliväli.