Kansanedustaja Annika Lapintie hätkähti vuoden vaihteessa näkemäänsä uutista jonka mukaan äidin täysi-ikäiselle lapselleen antamat lainat epäsivät tältä toimeentulotuen Turussa. Äiti oli siirtänyt lapsensa tilille kolme vuotta sitten rahaa 1 500 ja 500 euroa, jotka he sopivat korottomaksi lainaksi.
Ensin sosiaaliviranomainen ja myöhemmin valituksista huolimatta hallinto-oikeus ja KHO hylkäsivät 30.12.2014 lainan takia lapsen toimeentulotukihakemuksen, Lapintie kirjoittaa blogissaan. Hän on tehnyt asiasta eduskuntakyselyn.
KHO katsoi äidin antaman lainan lapsen tuloksi ja se vei lapselta toimeentulotuen. Toimeentulotuki on kuitenkin ihmisen viimesijainen toimeentulon lähde. Käytäntö on Suomessa Lapintien mukaan epäselvä siinä, saako toimeentulotukea myös silloin, jos ihminen on ennen tuen hakemista ehtinyt lainata rahaa, tai on rahoittanut elämistään luottokorttivelalla, jolloin KHO:n päätöksen mukaan toimeentulotukea on voitu myöntää.
Pakkolaina muillekin kuin opiskelijoille?
Opiskelijoilla on jo velvollisuus opintolainan ottamiseen ennen kuin he saavat toimeentulotukea. Tätä pakkoperiaatetta ei Lapintien mielestä saa laajentaa muihin pienituloisiin, joilla ei myöskään ole oikeutta opiskelija-etuuksiin.
Hänen mukaansa Korkeimman hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut eivät ole johdonmukaisia. Kyselyssä Lapintie perää, että kunnilla on vähintäänkin oltava selvät ohjeet siitä, että toimeentulotuen hakijan ei ole viisasta elättää itseään hätätilanteessa lainalla, luottokorttivelalla tai pikavipillä.
”Hyvä yhteiskuntapolitiikka pitää huolta ihmisistä heikkona aikana. Kun perustoimeentulo on turvattu, voi ihminen paremmin myös suunnitella tulevaa. Velkaantuminen ja paheneva köyhyys voivat johtaa ihmisen syrjäytymiseen kokonaan työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta, mikä taatusti tulee toimeentulotukea kalliimmaksi”, kirjoittaa Lapintie ja jatkaa, että perustulo selkiyttäisi nykyistä epäselvää tilannetta.