ABB Drives -tehtaan pääluottamusmies ja Metalliliiton osasto 70:n puheenjohtaja Raija-Riitta Luiro-Piippo (vas.) pitää ABB:n Moottorit ja generaattorit -tehtaan Terho Laitilan erottamista hyökkäyksenä koko luottamusmiesjärjestelmää kohtaan.
– Tästä yritettiin saada esimerkkitapaus. Näkisin, että olemme vähän kuin Teknologiateollisuuden koelaboratorio.
Luiro-Piipon mukaan tärkeintä olisikin nyt tukea luottamusmiehiä, jotka ovat puun ja kuoren välissä vailla minkäänlaista työsuhdeturvaa. Jos yhtiö ei tule neuvotteluissa vastaan, ovat luottamusmiehen keinot puolustaa työntekijöiden oikeuksia vähissä – vaikka sitten oman elinkeinon menetyksen uhalla.
Omatkin rivit rakoilevat
Luiro-Piippo on huolissaan julkisuusmyllyn vaikutuksista jäsenten luottamukseen.
– Tämä hajottaa myös omaa porukkaa. Kun järkytyksestä jotenkin aletaan toipua, alkaa oman kohtalon ja työpaikan menettämisen pelko. Uho muuttuu hiljaiseksi katkeruudeksi. Hyvää on se, että ihmiset ottavat yhteyttä ja kysyvät mieltään vaivaavista asioista. Ikävää on se, että ammattiosaston sisällä syytellään politikoinnista.
Luiro-Piipon mukaan ay-liikkeellä on ”kokovartalopeiliin katsomisen paikka” laajemminkin.
– On vaikea saada ihmisiä luottamaan liittoihin, kun liitot ovat vaihtaneet vastuunsa valtaan. Keskusjärjestö SAK on mennyt täysin hallituksen toiveiden mukaisesti, sopimuksia on syntynyt liukuhihnalta. Tämä näkyy jäsenkadossa. Luottamus katoaa, ja sen takaisin saaminen on vaikeaa.
– Mutta pienipalkkaiset, joilla vielä on työtä ja ne, joiden toimeentulo ei ole taattu ollenkaan, nehän sen lystin maksavat. Eivätkä ihmiset enää unohda, he elävät niin valtavissa vaikeuksissa ja lainojen puristuksissa.
Tekoja sanahelinän sijaan
Luiro-Piippo ei usko suunnitteilla olevasta mammuttikeskusjärjestöstäkään olevan apua.
– En sano ei, mutta suhtaudun varauksella. Eihän SAK mikään pieni ole nytkään. Miksei edunvalvontaa ole hoidettu aiemmin? Kyllä liitossakin pitäisi hoitaa asiat niin, että voidaan sanoa pari poikkipuolista sanaa ajaaksemme jäsenten etuja. On mahdollista palkata maan parhaat juristit, jos puoluekirja on kunnossa, siinä se taitaa ongelman ydin ollakin.
– Kaikenlaiset vakiduuni- ja järjestäytymiskampanjat ovat ihan okei, mutta turhaa sanahelinää ilman tekoja. Mikään ei korvaa sitä, että liitot ovat lähellä ihmisiä. Kyllä ihmiset silloin maksavat jäsenmaksunsa mielellään, ei niitä mikään YTK silloin kiinnosta.
Luiro-Piippo kritisoi myös sitä, että jäsenistö sai lukea keskusjärjestöhankkeesta vasta lehdistä.
Vuokratyö iso ongelma
Kun Luiro-Piippo valittiin osastonsa puheenjohtajaksi, hän nosti esiin vuokratyöntekijöiden aseman. Se on hänen mukaansa edelleen yksi keskeisimpiä asioita, joihin liittojen pitäisi puuttua. Vaikka vuokratyöntekijät kuuluisivat liittoon ja heidän kohdallaan noudatettaisiin työehtosopimuksia, ovat he silti heittopusseja ja ulkopuolisia työpaikoilla.
– Tämähän myytiin liitoille ja luottamusmiehille niin, että vuokratyöläiset paikkaavat vain tuotantohuippuja, jolloin se koituu henkilöstönkin parhaaksi.
Luiro-Piippo kuvailee vuokratyötä ”orjatyömeiningiksi”.
– Että sitten kun tarvitaan niin ilmoitellaan ja sillä siisti. Millä se ihminen elää? Kriteerit ovat niin kovia, etteivät ne ole enää inhimillisiä. Koko ajan pitäisi tehdä 110 lasissa ja kun ei enää jaksa, heitetään pois.
Keinot puolustaa vähissä
Työtuomioistuimen päätös Terho Laitilan tapauksessa oli yksimielisesti langettava. Luiro-Piippo pidättäytyy kommentoimasta päätöstä, mutta esittää työtuomioistuimelle yleisesti mietittäväksi kysymyksen.
– Kun luottamusmies kysyy meiltä apua, edellytämme tietysti, että hän neuvottelee ja neuvottelee. Jos yhtiö ei lähde vastaan, luotto on todella vaikeassa tilanteessa. Lakon jälkeen jengi tulee takaisin töihin ja kuvittelee, että kaikki tarpeellinen on tehty. Mutta ei se niin mene, että pääluottamusmies menee vain neuvottelupöytään kertomaan vaatimukset. Yhtiö tuo vain hapanta pöytään ja syöttää sitä meille. Totuus on, ettei kukaan pääluottamusmies enää lähde viemään porukkaa lakkoon. Sehän on kun ampuisi itseään jalkaan. Kysymys kuuluukin nyt, mitä eväitä ammattiosastoilla ja luottamushenkilöillä on enää ajaa edunvalvontaa?