– Keskusteluasiakirja käy palkansaajien ja työttömien kimppuun, syyttää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
– Malli suosii rikkaita ja eniten tienaavia pieni- ja keskituloisten kustannuksella, Palola sanoo perjantaina julkaistusta keskusteluasiakirjasta, jossa ehdotetaan ansioturvan rahoittamista jatkossa kokonaan valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista ja etuuden hallinnoinnin siirtämistä työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Nyt niiden maksuosuus on 95 prosenttia ja työttömyyskassojen jäsenten 5 prosenttia.
Samalla korotettu päiväraha ulotettaisiin koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta ja jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenisi etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään, esittävät Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.
”Olennaisin hämärtyy”
STTK:n Palolan mielestä keskusteluasiakirjan lanseeraama työttömyysturvamalli on kohtuuttoman raju kritiikki ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palkansaajien työttömyyskassoja ja siten suomalaisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan.
– Työttömyysturvaa tulee voida kehittää, mutta nyt esitelty asiakirja on epäselvä ja tarkoitushakuinen eikä täytä tasapuolisuuden vaatimuksia.
SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen ei pidä keskusteluasiakirjan pohdintoja työttömyysturvan puolittamisesta realistisina, koska nyt pienellä turvalla elävillä on vaikeuksia selvitä arjesta.
– Työttömyysturvan kehittämisestä on tärkeää keskustella, mutta asiakirja ohjaa keskustelua suuntaan, jossa olennaisin asia hämärtyy. Nykyisessä työllisyystilanteessa voimavarat on viisaampaa keskittää uusien työpaikkojen luomiseen kuin siihen, että kurjistaisimme jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien tilannetta ja aiheuttaisimme heille lisää epävarmuutta. Toimeentulon romuttaminen ei tuo kenellekään työpaikkaa.¨
”Kevyesti ansioturvaa ei saa”
Siekkisen mukaan työttömien asettaminen vastakkain ansioturvan ja perusturvan osalta on kohtuutonta.
– Kaikki työttömät ovat huonossa asemassa suhteessa niihin, joilla on töitä. Työttömien asettaminen vastakkain ei ole inhimillistä eikä nosta Suomea taantumasta. Työttömyysturvan saamiseen liittyy myös useita ehtoja ja sanktioita, joten kovin kevyesti ansioturvaa ei saa.
STTK:n Palolan tapaan Siekkinen sanoo keskusteluasiakirjan ehdotuksen suosivan hyvätuloisia ja tarkoittavan, että uudistus rahoitettaisiin työttömyysturvan kestoa rajusti lyhentämällä.
– On myös perusteltua neuvotella työttömyysturvasta kolmikantaisesti, vastaavathan työntekijät ja työnantajat maksuillaan ansio-osan rahoituksesta.
”Kaikki maksavat, vain osa saa”
Asiakirjassa esitystä perustellaan sillä, että ansioturva rahoitetaan nykyisin lähes kokonaan kaikista palkkasuhteista lakisääteisesti maksettavista työttömyysvakuutusmaksuista ja budjettivaroista. Silti ansioturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kassat maksavat etuudesta eli ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta jäsenmaksujensa avulla ainoastaan viisi prosenttia.
– Työttömyysvakuutusmarkkinoilla vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä – eli työttömyyttä –kun se itse kattaa kustannuksista vain murto-osan, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toteaa.
– Hyvässä vakituisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa ostettua itselleen korkean ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kahdeksi vuodeksi maksamalla vain reilun satasen työttömyyskassamaksun vuodessa. Tukikausi on lähes yhtä pitkä, vaikka kieltäytyisi aktivointitoimista, Juhana Vartiainen huomauttaa.
”Kytkös estää kehittämisen”
Aloitteen mukaan työttömyysturvan kehittäminen on viime vuosina ollut vaikeaa erityisesti ansiosidonnaisen päivärahan ja peruspäivärahan kytköksen vuoksi. Ansiopäiväraha lasketaan peruspäivärahan perusteella. Reformi esittää, että tuosta kytköksestä luovutaan ja ansiopäiväraha lasketaan henkilön vakuutuspalkasta tai suoraan työsuhteesta maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista.
– Ansioturvan kytkös työttömän perusturvaan on vaikeuttanut perusturvan parantamista. Ansioturvareformin ansiosta julkinen valta voi tarkastella työttömyysturvaa kokonaisuutena niin, että turvan kehittämisessä etusijan saavat heikoimmassa asemassa olevat työttömät, Heikki Hiilamo perustelee.
STTK:n Antti Palolan mielestä ansioturvaa voidaan ja pitääkin tarkastella sekä tarvittaessa kehittää työelämän muuttuessa yhä pirstaleisemmaksi.
– Ansioturvaa on kehitettävä jatkossakin yhteisesti sopien ja rahoitus turvaten työnantajien, palkansaajien ja valtion voimin. Mutta kehittäminen on eri asia kuin palkansaajan kyykyttäminen, jota raportti edustaa.
– Lyötyä lyömällä – esimerkiksi jo työttömäksi joutuneen ansioturvaa leikkaamalla tai työttömyyskassajärjestelmää romuttamalla – Suomeen synnytettäisiin vain lisää köyhyyttä ja turvattomuutta.