Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen perää kirjallisessa kysymyksessään tietoa lapsilisäleikkausten seurauksista. Hän kysyy, onko selvitetty, kuinka paljon säästöjä todellisuudessa syntyi vuonna 1995 lapsiperheisiin kohdistuneista leikkauksista ja mitkä olivat niiden kerrannaisvaikutukset.
Pekonen kysyy myös, onko tehty vaikuttavuusarviota siitä, kuinka nyt tehtävät leikkaukset vaikuttavat tulonjakoon ja eri tuloryhmiin kuuluvien perheiden toimeentuloon.
Lapsilisää leikattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, eikä sitä sen jälkeen ole korotettu takaisin leikkausta edeltäneelle tasolle.
Tänä syksynä päätettiin jäädyttää lapsilisän indeksi, joka Pekosen mukaan oli niin ikään tapa leikata lapsilisää, vaikka konkreettista leikkausta ei tehty. Inflaation vaikutuksesta lapsilisän ostovoima on lisäksi vaihdellut suuresti. Pekosen mukaan vuosien 1994 ja 2013 välillä yhdestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo laski tutkimusten mukaan 21 prosenttia.
”Järjetön ja kohtuuton”
Pekonen on huolissaan kaikkein pienituloisimmista perheistä.
– He kärsivät lapsilisäleikkauksesta, mutta eivät hyödy hallituksen luomasta lapsivähennysmallista. Jos ei ole tuloja, ei voi saada verovähennystäkään. Lapsivähennysjärjestelmä hyödyttää siis vain matala- ja keskituloisia lapsiperheitä, Pekonen kritisoi.
Hallituksen uusinta päätöstä leikata lapsilisiä hän pitää järjettömänä ja kohtuuttomana. Talouden sopeutus olisi voitu tehdä niin, ettei lapsilisiin olisi tarvinnut koskea lainkaan. Hallituksesta ei kuitenkaan löytynyt tahtoa siihen.
– Nyt hallitus luo päätöksillään uutta hyvinvointivelkaa, jota koko yhteiskunta maksaa pitkään.