Puiden kannot ja juurakot ovat merkittävä, mutta ympäristövaikutuksiltaan kiistelty metsäenergian lähde Suomessa. Suomalaiset ja norjalaiset tutkijat kehittivät uuden menetelmän, jolla maasta nostetuista kannoista ja juurakoista voidaan tehdä nopeasti tarkat kolmiulotteiset (3D) mallit.
Mallien avulla saadaan uutta tietoa kantoenergian vaikutuksista metsän hiilinieluun, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja maaperän rakenteen häiriintymiseen.
Uudella menetelmällä maasta nostetuista kannoista voidaan tehdä tarkat ja havainnolliset 3D-mallit. Mallien avulla arvioidaan kantoenergian vaikutuksia metsän hiilinieluun, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja maaperän rakenteeseen.
Kantojen rakenne vaikuttaa
Suomen metsistä korjatusta energiapuusta noin 15 prosenttia on puiden kantoja ja juurakoita. Kantoja nostetaan joka kymmenenneltä avohakkuualalta, yhteensä vuosittain 10 000–20 000 hehtaarilta eli suurimmillaan Helsingin kokoiselta pinta-alalta.
Kantojen ja juurakoiden rakenne vaikuttaa kannonnoston aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Metsän hiilitaseen kannalta on oleellista kantojen ja juurten koko, metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta maan päällä olevan järeän kantopuun määrä ja maaperän rakenteen kannalta se, kuinka laajalle ja syvälle juuret ulottuvat.
Tutkitulla kannonnostoalalla puolet juurakoiden massasta oli kannoissa ja puolet juurissa. Kannoista kuitenkin vain osa oli maan pinnan yläpuolella niin, että juurakoiden kokonaismassasta 5–25 prosenttia oli lahopuulajien kannalta arvokasta järeää lahopuuta.
Suuren kokonsa vuoksi kannot ja juurakot lahoavat hitaasti ja varastoivat metsässä lahotessaankin hiiltä vuosikymmenten ajan. Tämä piirre huonontaa kantoenergian ilmastovaikutuksia.
Punnitus norjalaisessa vuonossa
Yksittäiset juurakot ulottuivat 1–5 neliömetrin pinta-alalle, ja suurin osa juurista oli maaperän ylimmässä 40 senttimetrin kerroksessa. Kannonnostoaloilla hehtaarilta nostetaan tyypillisesti 500 juurakkoa, joten maaperän rakenne rikkoontuu 5–25 prosentilla pinta-alasta. Lisäksi maaperän rakennetta voivat rikkoa metsätyökoneet.
Uutta menetelmää voidaan käyttää erilaisissa kannonnostokohteissa ja kartuttaa näin tietoa metsäenergian ympäristövaikutuksista. Tiedon perusteella ympäristövaikutuksia voidaan tarvittaessa parantaa ja varmistua siitä, että kantojen käyttö täyttää kestävyyden vaatimukset.
Uudella, laserkeilauksen ja 3D-mallituksen yhdistävällä menetelmällä saadaan nopeasti tarkka kuva kantojen ja juurakoiden rakenteesta.
Juurakon koon arviointia varten juurakko punnittiin ensin ilmassa ja sen jälkeen vedessä norjalaisessa vuonossa.