– Palkkaratkaisut on neuvoteltava kesäkuussa, kun ensin näemme hallituksen talouslinjaukset, Lyly toteaa.
– Talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteyttä ei ole varaa ryssiä.
SAK:n eduskuntavaalitavoitteena on enemmän työtä ja hyvää työelämää. Torstaina julkaistun Hyvää työtä tai hyvää yötä, Suomi -ohjelman tavoitteet ovat puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan hyvin käytännönläheiset.
– Hokkuspokkuskonsteja ei ole.
Lyly haluaa selkeät työllisyystavoitteet, joissa määritellään työllisten määrä tiettyyn vuoteen mennessä. Vaikeasti työllistyville on saatava henkilökohtaisia työvoimapalveluja.
Hyvä palkka, hyvä eläke
On menossa kolmas vuosi peräkkäin, jolloin talouskasvu on ollut miinuksen puolella. Talouskriisin aikana on menetetty 80 000 työpaikkaa. Lisäksi tuloerot ovat kasvussa.
Muun muassa näihin faktoihin perustuen SAK vaatii lisää työtä ja tuottavuutta, tuloerojen pienentämistä ja turvaverkkojen lujittamista.
Työn lisääminen tarkoittaa Lauri Lylyn mukaan kaikenlaisen työn lisäämistä. Lähtökohtana on, että palkalla on tultava toimeen. Osa-aikaisten ja matalapalkkaisten turvaa lisättäisi paremmalla yhteiskunnan tuella.
– Pyrimme eheään työelämään, sillä se takaa hyvät eläkkeet, Lyly toteaa.
Akavan ehdotukseen, jossa pitkäaikaistyöttömiä voitaisiin työllistää helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin, SAK ei täysin yhdy.
– Palkkatuellahan työllistetään nimenomaan määräaikaisiin työsuhteisiin, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen muistuttaa.
SAK kohdistaisi veronkevennykset lapsiperheisiin ja pienituloisiin heidän ostovoimansa lisäämiseksi. Perintövero on säilytettävä ja yrityksiä verotettava yhdenmukaisesti. EK:n ehdottamiin miljardien eurojen verokevennyksiin SAK ei suostu.
– Hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä veroilla, Lyly sanoo.
Rakennetun ympäristön ministeriö
SAK tervehtii pääekonomisti Olli Kosken mukaan ilolla hallituksen nykyisiä väylä- ja ratahankkeita. Jotta hankkeet saataisiin palvelemaan työllisyyden kasvua, SAK vaatii kaavoitusmenettelyn keventämistä.
– Asuntojen määrää on lisättävä, Koski vaatii.
Nopeampi kaavoitusmenettely tekee mahdolliseksi asuntojen rakentamisen, jolloin työn perässä muuttaminenkin onnistuu.
– Kuntien ja kaupunkien pitäisi kaavoittaa maata etukäteen. Jatkuva ylikaavoitus olisi hyvä asia, Koski toteaa.
Hän ehdottaakin perustettavaksi uuden ministeriön, joka vastaisi asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta.
– Nimeltään se voisi olla vaikkapa rakennetun ympäristön ministeriö.