Ammattiliitot havittelevat uuden ja laajan palkansaajakeskusjärjestön perustamista korvaamaan kolmeen keskusjärjestöön jakautuneen palkansaajakentän.
Mikäli hanke toteutuu, uusi järjestö voisi käynnistää toimintansa suunnitelman mukaan jo vuonna 2016.
Hotelli Torniin kokoontui maanantaina joukko ammattiliittojohtajia kaikista keskusjärjestöistä. He kutsuivat koolle Suomen kaikkien noin 80 ammattiliiton edustajat käynnistämään selvitystyön uuden yhteisen keskusjärjestön perustamiseksi.
Kokous on kutsuttu koolle 16:nneksi tammikuuta.
Tornin palaverissa oli paikalla kaikkiaan 19 ammattiliiton puheenjohtajaa. Tiistaina julkaistun tiedotteen allekirjoittajina oli 22 liittojohtajaa. Niiden jäseninä on yli 1,5 miljoonaa palkansaajaa.
Allekirjoittaneiden joukossa on 16 SAK:laista ja 7 STTK:laista liittojohtajaa. Akavalaisista mukana on vain Insinööriliiton puheenjohtaja.
PAMin Selin koollekutsujana
Tornin kokouksen koollekutsujana toiminut SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin kertoi, ettei ajatus ollut yksin hänen omansa.
– Syksyn mittaan asiasta on puhuttu, kun on tavattu kollegoita. Yksi ja toinen on sanonut, että eikö olisi aika siirtyä puheista tekoihin.
Selinin mukaan palkansaajapuolella on syytä tehostaa edunvalvontaa ja hakea vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitolle.
– Palkansaajajärjestöt ovat samalla asialla niin kotimaassa kuin kansainvälisessä toiminnassa.
PAMin hallitus käsitteli asiaa tuoreeltaan tiistaina ja tuki puheenjohtajansa aloitteellisuutta selvitystyön käynnistämiseksi.
Metalliliitto: Mihin tarvitaan kolme?
Myös Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Hänen mielestään tärkeintä voimien kokoamisessa on toiminnan vaikuttavuus ja neuvotteluvoima.
– Voi kysyä, tarvitaanko kolmen keskusjärjestön edustajia ajamaan yhteisiä tavoitteita ja pyörittämään samoja papereita.
Aalto ei pelkää myöskään keskusjärjestön omaleimaisuuden hukkumista keskusjärjestöjen yhdistymiseen.
– Jäsenet samastuvat omaan ammattiliittoonsa, ei niinkään keskusjärjestöön.
Samaa mieltä on Metalliliiton liittosihteeri Matti Mäkelä. Hänen mukaansa maailma on muuttunut, eivätkä rajat henkilöstöryhmien välillä ole enää selkeitä.
Pro: Kokonaan uusi järjestö
STTK:laisen Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen pitää tärkeänä, että selvitystyössä on kyse kokonaan uuden keskusjärjestön perustamisesta, ei vanhojen järjestöjen fuusiosta.
Malinen korostaa, että hankkeessa on kyse ammattiliittojen tahtotilasta, ei keskusjärjestöjen.
– Liitot ratkaisevat jokainen itsenäisesti, liittyvätkö ne uuteen keskusjärjestöön.
Malisen mukaan voimien yhdistämisellä haetaan parempaa edunvalvontaa ja parempaa neuvotteluvoimaa. Lisäksi tukipalvelujen yhdistymisellä haetaan kustannussäästöjä.
Malisen mukaan työelämän muutos on kaatanut raja-aitoja henkilöstöryhmien välillä.
– Keskusjärjestörakenne perustuu vanhaan maailmaan.
STTK:n Palola: liittojen projekti
Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että pallo on nyt liitoilla, ei keskusjärjestöillä. Liitot pohtivat seuraavaa askelta.
– Olen aiemminkin sanonut, että jos ay-liikettä perustettaisiin tänä päivänä puhtaalta pöydältä, meillä ei todennäköisesti olisi kolmea keskusjärjestöä.
STTK:n sisällä on Palolan mukaan käyty keskusteluja, tulevaisuuden edunvalvonnan haasteista nykyisin olemassa olevissa järjestörakenteissa.
– Tarvitaan vastavoimaa koko ajan vahvemmalle työnantajalle sopimustoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopolitiikassa.
Palola muistuttaa, ettei liittojen selvityshankkeessa olla yhdistämässä nykyisiä järjestöjä.
– Tässä ollaan rakentamassa, mikäli ollaan, jotakin aivan uutta ja se tapahtuu puhtaalta pöydältä.
Tehy: Aika näyttää
STTK:laisen Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo suhtautuu myönteisesti yhteisen keskusjärjestön perustamisen selvittämiseen.
– Voimme olla hyvin mukana ainakin tässä selvittelytyössä. Aika näyttää millainen tästä on tulossa.
Vesivalo korostaa, että kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat yhtä lailla palkansaajan asialla.
– Olisi tärkeää, että mahdollisessa uudessa keskusjärjestössä olisi mukana liittoja jokaisesta nykyisestä.
JHL: Peruspositiivinen asenne
SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on varovaisen myönteinen hankkeen suhteen.
– Meillä on peruspositiivinen suhtautuminen tällaisiin rakenteellisiin muutoksiin.
Yhteisen keskusjärjestön etuja Eloranta hakisi edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen tehostamisesta.
– Nyt asiat tehdään kolmeen kertaan. Uusi järjestö vaikuttaisi reagointikykyyn, nopeuteen ja painoarvoon. Se näkyisi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa lainsäädäntöön sekä neuvottelutoimintaan.
Vaikeuksia voisi Elorannan mielestä tulla erilaisten järjestökulttuurien sovittamisessa yhteen.
Pardia: Sitouduttiin selvittämään
STTK:n valtion ammattijärjestöjä edustavan Pardian puheenjohtaja Niko Simola korostaa, että yhteisessä julkilausumassa sitouduttiin selvittämään asiaa. Pardiassa keskusteluja ei ole vielä asiasta käyty eikä päätöksiä tehty.
Palkansaajaliikkeen tulee Simolan mukaan pohtia, ovatko nykyiset järjestörakenteet perusteltuja, ja saadaanko parempaa edunvalvontaa yhdistymällä.
– Yhteen keskusjärjestöön järjestäytynyt palkansaajaliike olisi varmasti vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja.