Hallituksen esitys sote-laiksi valmistui viimein tiistaina, kun parlamentaarinen ohjausryhmä sopi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle torstaina 4.12.
Eduskunnassa perustuslakivaliokunta arvioi, onko esitys perustuslain mukainen. Jos asia etenee edelleen, laki tulee voimaan ensi keväänä ja sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa.
Viimeisessä vaiheessa ohjausryhmä täsmensi lakiesitystä siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät, joita voi olla enintään 19. Lisäksi on määritelty kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat.
– Suomesta ei löydy monta ihmistä, jolle lyhenne sote ei olisi tullut tutuksi pitkän valmistelun aikana. Perusteellinen valmistelu on myös vahvistanut viranomaisten ja päättäjien käsitystä soten merkittävyydestä yhteiskunnalle. Ilman hyvinvoivia ihmisiä ei ole työntekijöitä tai innovaatioitakaan, sanoi peruspalveluministeri Susanna Huovinen ohjausryhmän esitellessä esityksen.
– Ihmisille on voinut syntyä käsitys, ettei tällä soteilulla ole mitään tekemistä tavallisen arkielämän kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nyt muotoiltu uusi rakenne on väline parempiin palveluihin. Nykyinen pirstaleinen järjestelmämme osoittaa, että ilman toimivaa rakennetta palvelutkaan eivät pelaa.
Viisi aluetta järjestää palvelut
Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Pääosin sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin kuuluvista kunnista.
Järjestämislaki luo kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle uudenlaisen palvelurakenteen. Parlamentaarinen ohjausryhmä on ottanut huomioon rakenteeseen liittyvät perustuslaista aiheutuvat epävarmuustekijät. Ne koskevat perustuslaissa säädettyä kunnan asukkaiden itsehallintoa. Ohjausryhmän käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta asian ratkaisee perustuslakivaliokunta.
Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan. Ne maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas.
Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017–2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa.
Säästöä monta kautta
Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen isommille alueille antaa mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua. Tarkkaa kustannusvaikutusten arviointia ohjausryhmä piti mahdottomana, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin.
Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla.