Kidutuksen vastainen komitea (CPT) on antanut alustavat havaintonsa Suomen suljetuista laitoksista syyskuun tarkastusmatkansa perusteella, kertoo oikeusministeriö tiedotteessaan.
Komitean valtuuskunta kävi määräaikaisella tarkastuskäynnillään seitsemällä poliisilaitoksella, neljässä vankilassa, kahdessa ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, päihtyneiden selviämisasemalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevassa Rajavartiolaitoksen säilöönottotilassa ja Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa.
CPT kiinnitti huomiota neljään epäkohtaan. Ne olivat tutkintavankien pitämiseen poliisin tiloissa, niin sanotut paljusellit vankiloissa, päiväjärjestykseen vankiloiden suljetuilla osastoilla sekä alistus- ja muutoksenhakumenettelyyn tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämisessä.
Komitean varsinainen kertomus valmistunee kevättalvella. Puoli vuotta tämän jälkeen Suomen hallitus antaa raporttiin vastauksensa.
Ensimmäinen huomautus 20 vuoden takaa
Poliisilaitoksilla valtuuskunta kiinnitti huomiota siihen, että tutkintavankeja säilytetään edelleen poliisin tiloissa komitean aiemmista suosituksista ja huomautuksista huolimatta. CPT huomautti asiasta ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. Tutkintavankien mahdollisuudet ulkoiluun poliisilaitoksilla ovat heikot, eikä selleissä ole juuri luonnonvaloa.
Lisäksi valtuuskunta piti tutkintavankien terveydenhuoltoa ja toimintamahdollisuuksia puutteellisina. Komitea totesi, että tutkintavankien säilyttäminen poliisilaitoksilla tulee lopettaa, koska säilyttämiseen ei ole mitään hyväksyttävää syytä.
Komitea kiinnitti huomiota myös muiden vapautensa menettäneiden terveydenhuollon ongelmiin poliisin tiloissa. Lisäksi päihtyneiden henkilöiden säilyttäminen poliisilaitoksilla nähtiin ongelmallisena, koska poliiseilla ei ole riittävää koulutusta tällaisten henkilöiden käsittelyyn. Komitea kiinnitti huomioita myös henkilön liikkumisen estämiseen välineillä muutamalla poliisilaitoksella.
Valtuuskunta kiinnitti huomiota siihen, että etenkin Helsingin vankilassa selleissä käytetään edelleen tyhjennettäviä ämpäreitä WC:n sijasta. Myös tähän asiaan on kiinnitetty huomiota jo aiemmilla tarkastuskäynneillä.
Valtuuskunta kiinnitti huomiota myös siihen, että perusteet ja menettely vankien suljetulle osastolle sijoittamisessa eivät ole riittävän läpinäkyviä. Komitea piti tilannetta huolestuttavana etenkin Riihimäen vankilassa, jossa yli kolmannes vangeista suorittaa tuomiotaan yksinäisyysrangaistuksen täytäntöönpanoa muistuttavissa olosuhteissa.
Uusi säilöönottoyksikkö vankilamainen
Uuden Joutsenossa sijaitsevan säilöönottoyksikön syrjäistä sijaintia ja ympäristön vankilamaisuutta komitea piti ongelmana. Lisäksi komitea totesi, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevassa säilöönottotilassa ei ollut kattavaa säilöönottorekisteriä.
Niuvanniemen sairaalassa komitea kiinnitti huomiota potilaiden rajoittamistoimenpiteiden käyttöön. Lisäksi valtuuskunta piti alistus- ja muutoksenhakumenettelyä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämisessä tehottomana.
Komitean mukaan hallinto-oikeuksien päätökset viivästyvät säännönmukaisesti kuukausilla, suulliset kuulemiset ovat poikkeuksellisia, eivätkä tuomarit juuri koskaan tule tapaamaan potilaita sairaalaan. Sen sijaan sairaalan olosuhteita, yksilöllisiä hoitosuunnitelmia, henkilökunnan läsnäoloa toiminnoissa ja potilastietojen ajantasaisuutta komitea piti hyvänä.
Komitean työ perustuu Euroopan neuvoston yleissopimukseen, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. CPT tekee määräaikaisia tarkastuksia sopimuksen jäsenmaihin noin viiden vuoden välein. Se valitsee kohteet itse ja tekee käyntejä laitoksiin myös ilman ennakkoilmoitusta.
Suomessa CPT vieraili nyt viidettä kertaa. Yhdeksänhenkisen ryhmän jäseninä oli muun muassa psykiatrian, vankeinhoidon ja ihmisoikeusasioiden asiantuntijoita eri sopimusvaltioista.