Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin näkee maahanmuuton rikastuttavan suomalaista yhteiskuntaa, mutta ei hyväksy ääriliberaalista ajattelua työperäisestä maahanmuutosta. Selin kommentoi maahanmuuttoa PAMin julkaiseman jäsenkyselyn johdosta.
Kyselyn mukaan kolme neljästä pamilaisesta ei kannata työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Jäsenkyselystä selviää, että valtaosa PAMin jäsenistä ja luottamushenkilöistä kokee, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria, mutta samaan aikaan he ovat huolissaan rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vaikutuksista Suomen talouteen ja työelämän laatuun.
Selinin mukaan maahanmuutto elävöittää ja monipuolistaa kulttuuria sekä edistää suvaitsevaisuutta ja siten rikastuttaa koko yhteiskuntaa.
– Usein kyse on myös humaaniudesta ja inhimillisyydestä: ihmiset pakenevat sotaa tai vainoa. Tällaisessa tilanteessa on erityisen perusteltua, että otamme heidät vastaan.
Ketunhäntiä kainalossa
Maahanmuuttokeskustelu lähtee Selinin mielestä helposti väärille laduille, kun aletaan puhua työperäisestä maahanmuutosta.
– Ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ajavat jotkut elinkeinoelämän edustajat ketunhäntä kainalossa. Heidän motiivinsa saattavat olla hyvinkin raadollisia, kuten hankkia työvoimaa, joka on sen verran tietämätöntä suomalaisista työmarkkinoista, että ei osaa asiallisesti puolustaa oikeuksiaan.
– Tällaisen linjan kriitikot leimataan helposti suvaitsemattomaksi tai jopa ulkomaalaisvihamieliseksi.
Tämä on Selinin mukaan propagandistinen silmänkääntötemppu, jolla motiivit käännetään ylösalaisin.
Kunnolliset työehdot
Selin haluaa pohdittavan, miten Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset saadaan töihin kunnollisilla työehdoilla, ja millaista Suomea ollaan rakentamassa.
– Haluammeko yhteiskunnastamme kylmän ja epäinhimillisen, jossa vallitsee kilpajuoksu yhä huonompiin työsuhteisiin, vai sellaisen, jonka pamilaiset jäsenkyselyn mukaan haluavat: humaanin, monikulttuurisen ja suvaitsevaisen.
Maahanmuuton lisäksi PAMin jäsenistöltä kysyttiin muun muassa työnantajien taloudellisesta tilanteesta, johtamisesta, leikkauskohteista, työpaikan yhteistoiminnasta sekä jäsenistön taloudellisesta tilanteesta. Jäsenkyselyyn vastasi lähes 3 000 pamilaista. Aineisto kerättiin kevään 2014 aikana.