Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Järjestöt arvioivat nykyisen työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeita.
Työnantajien mielestä laittomista lakoista pitäisi seurata huomattavasti nykyistä suuremmat sakot. Työnantajat ovat esiintyneet tavoitteineen aktiivisesti myös julkisuudessa. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila on esittänyt, että työehtosopimuslain rikkomisesta pitäisi seurata rangaistus, joka on suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Käytännössä tämä voisi merkitä liitoille miljoonien lakkosakkoja ja vahingonkorvauksia. Mielenilmaisutyyppisistä ulosmarsseista on myös vaadittu ennakkoilmoitusta.
PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mielestä pitää miettiä ennen kaikkea sitä, miksi työntekijät lakkoilevat.
– Työnantajapuolen esitykset tekisivät työtaisteluoikeuden käyttämisen käytännössä mahdottomaksi. Suomalaiseen työmarkkinakäytäntöön kuuluu, että kollektiivisista toimenpiteistä seuraa kollektiivirangaistus, nykyisin siis hyvityssakko.
– Jo nyt nähdään myös aivan laillisten lakkojen yhteydessä, että kahden viikon ennakkoilmoitusaikana työnantajat pelottelevat työntekijät jäämään lakon ulkopuolelle ja käyttävät ajan myös värvätäkseen rikkureita töihin. Mielenilmaisu on spontaani toimi, johon ennalta ilmoittaminen erityisen huonosti sopii, sanoo Selin.
Sata lakkoa viime vuonna
Selin korostaa, että lakot kuuluvat demokratiaan, ne ovat vähentyneet ja niillä on syynsä. Viime vuonna lakkoja oli Tilastokeskuksen mukaan hieman yli sata, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.
– Elämme kovia aikoja. Väkeä irtisanotaan valtavia määriä, minkä lisäksi shoppaillaan halvempia työehtosopimuksia kustannussäästöjen toivossa. Haluammeko siis, että työnantajat sanelevat yksipuolisesti ikävät ratkaisut eikä työntekijöillä ole mitään keinoa saada ääntään kuuluviin?
Työpaikkojen riitoihin liittyvät lakot ovat laillisia, mikäli osapuolten välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta ja lakosta ilmoitetaan riittävän aikaisin. Selin huomauttaakin, että mielenilmaisujen kova sanktiointi voisi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijäpuoli odottaisi sopimuksetonta tilaa.
– Tuotannolliset vahingot ovat yritykselle aivan samat, toteutuu toimenpide sitten sopimusten voimassa ollessa tai muulloin. Nyt olisi syytä katsoa kokonaistilannetta huolellisesti.
Alipalkkaus kriminalisoitava
Työntekijäpuoli on esittänyt alipalkkauksen kriminalisoimista. Tämä tarkoittaisi, että työnantajalle seuraisi huomautuksen jälkeen rangaistus velvoitteidensa tahallisesta laiminlyönnistä.
– Ei ole kestävää, ettei tahallisesta laiminlyönnistä seuraa muuta kuin sen jälkikäteinen korjaaminen. Näitä juttuja on käsittelyssä nytkin satamäärin. Sanktioinnin toivoisin ennen kaikkea siis toimivan ennaltaehkäisevästi.