Vasemmistoliiton kansanedustaja, raahelainen Katja Hänninen vaatii kansalaisaloitteen vahvistamista seuraavan hallituksen ohjelmaan.
– Esimerkiksi kansalaisaloitteiden raukeamisesta vaalikauden lopussa on luovuttava. Kansaa ei valita uudestaan neljän vuoden välein, joten sen tekemät aloitteet tulee käsitellä loppuun, vaikka välissä pidettäisiin vaalit, Hänninen linjaa.
Hän toteaa tiistaina, kansallisena Demokratiapäivänä, että kansalaisaloite hakee yhä paikkaansa parlamentaarisessa järjestelmässä, ja korostaa, että sille onkin löydettävä toimintatavat, joilla taataan kansalaisten aito osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon.
– Kansalaisaloitteiden tyrmääminen niin sanottujen lakiteknisten puutteiden vuoksi tulee lopettaa, Hänninen vaatii.
– Aloitteiden tekijöille on sitä vastoin tarjottava asiantuntijaresursseja aloitteiden laatimiseen aivan kuten muillekin lakialoitteiden tekijöille eli hallitukselle ja kansanedustajille.
Kaikki läpivalaistaan
Myös eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kommentoi kansalaisaloitteista syntynyttä keskustelua, jossa on arvioitu niiden kautta vaikuttamisen olevan olematonta. Hänen mukaansa niillä on todellista vaikutusta.
Puhemies muistuttaa siitä, että eduskunnan tähän mennessä loppuun saakka käsittelemistä kahdesta kansalaisaloitteista yksi on hylätty ja toinen asiallisesti ottaen hyväksytty. Kolmannella on puhemiehen mukaan hyvät mahdollisuudet mennä läpi.
– Kaikki kansalaisaloitteet tulevat eduskunnassa asianmukaiseen käsittelyyn, jossa ne läpivalaistaan ja käydään läpi samalla vakavuudella kuin kansanedustajien lakialoitteet, Heinäluoma toteaa.
Tähän mennessä on loppuun asti käsitelty turkistarhauksen kieltämistä koskeva aloite, joka hylättiin eduskunnan täysistunnossa äänin 146–36. Toinen loppuun asti käsitelty kansalaisaloite koski omakotitalojen energiatodistuksia. Kansalaisaloitteen pohjalta eduskunta päätti yksimielisesti, että hallituksen pitäisi EU:ssa pyrkiä muuttamaan energiadirektiiviä niin, ettei todistuksia enää vaadita vanhoilta omakotitaloilta. Ennen kuin todistuksista voidaan EU:n puolesta luopua, eduskunta velvoitti hallitusta korjaamaan eri energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailtavuusongelmat.
– Kun yksi aloite on hylätty ja toinen tosiasiallisesti hyväksytty, pidän läpimenoprosenttia aika korkeana, Heinäluoma toteaa.
Ei suoraan lainsäädännöksi
Yle uutisoi maanantaina, että kansalaisaloite toisensa perään lässähtää. Taustalla on tekijänoikeuslaista valmistunut eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö, jossa esitetään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Sitä ei ole vielä käsitelty täysistunnossa. Neljäs tasa-arvoista avioliittolakia koskevan kansalaisaloite on tulossa täysistuntokäsittelyyn marras – joulukuussa.
– Mitä kansanedustajien näkemyksiä olen kuunnellut, aloitteella näyttäisi olevan mahdollisuus mennä läpi, Heinäluoma arvioi.
Niin turkistarhauksesta, tekijänoikeuksista, tasa-arvoisesta avioliittolaista kuin energiatodistuksistakin on aloitteiden valiokuntavaiheessa järjestetty julkiset kuulemiset. Julkinen kuuleminen rattijuoppouden rangaistuksien tiukentamista vaativasta kansalaisaloitteesta kuluvan viikon torstaina. Kuudes eduskuntaan vireille tullut kansalaisaloite koskee ruotsin kielen valinnaisuutta. Sen käsittely on valiokunnassa alussa.
– 50 000 ihmisen allekirjoitus kansalaisaloitteessa varmistaa, että asia tulee esille ja eduskunnan käsiteltäväksi. Yhtä lailla 50 000 allekirjoitusta tarkoittaa, että se ei ole Suomen kansan enemmistön tahto eikä johda sellaisenaan lainsäädäntöön, puhemies korostaa.