Entinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie näkee Venäjän länttä vieroksuvan ulkopolitiikan pitkänä johdonmukaisena jatkumona. Sitä ohjaa etupiiriajattelu.
Ukrainan kriisin kohdalla on usein väitetty, että Venäjä on koventanut linjaansa ja että etupiiriajattelu on tullut takaisin sen politiikkaan.
– Ei etupiiriajattelu ole koskaan mihinkään hävinnyt.
Talvitie on seurannut Venäjän kehitystä eläkkeelläkin. Yhden näköalapaikan siihen on tarjonnut Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajuus. Hän sanoo, että Venäjä on huolehtinut koko ajan etupiiristään, vahvempina hetkinään menestyksekkäämmin ja heikkoina hetkinään se on kärsinyt takapakkia.
Putin alkaa vieroksua länttä
Venäjän länsimielisyyttä ja jopa lännen demokratiamallin tavoittelua kesti Talvitien mukaan jonkin aikaa. Voimakkaimmillaan se oli presidentti Boris Jeltsinin kaudella, kun ulkoministerinä oli Andrei Kozyrev (1991–1996). Sen jälkeen länsimielisyys on asteittain hiipunut.
Vladimir Putinkin tavoitteli hyviä suhteita EU:hun ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Mutta Talvitien mukaan jo toisella kaudellaan vuonna 2006 hän käänsi kelkkansa, kun koki EU-yhteistyössä takaiskuja. Merkittävin niistä oli se, kun Putinin henkilökohtaisesti yhdessä EU:n kanssa junailema Moldovan ja Transnistrian rauhansopimuksen ajoi EU:n takia kiville.
– Se oli aikamoinen arvovaltatappio Putinille, että EU veti maton hänen jalkojensa alta. Siitä seurasi se, että 2007 Münchenissä Putin käytti aika voimakkaan puheenvuoron ja ilmoitti että nyt riittää.
Noista tapahtumista asti Venäjä on tarkasti yrittänyt huolehtia etupiiristään. Kriisiytyneitä etupiirialueita ovat olleet Kaukasuksella Nagorno-Karabah, Etelä-Ossetia ja Abhasia ja Transnistria.
– Sitten tuli ajankohtaiseksi Sevastopol. Silloin ei vielä puhuttu muusta Krimistä. Ja sitten vielä Itä-Ukraina ja Ukrainan epävakaa tilanne kokonaisuutena.
Ukrainan kiriisikin on siis vuosikausien kehityksen tulos.
– Voidaan sanoa, että vuodesta 2006 Venäjän ja EU:n suhteet rupesivat huononemaan hyvin merkittävästi. Venäjä rupesi vieroksumaan EU:ta yhtä paljon kuin Natoa.
Lännellä
oma etupiiri
Talvitie painottaa, että länsi on harrastanut samanlaista etupiiripolitiikkaa kuin Venäjä omalla tahollaan. Länsi on vyöryttänyt entisen Varsovan liiton alueen ja osia entisestä Neuvostoliiton alueesta.
– Lännen politiikka on ollut sikäli fiksua, että on katsottu, että jos joku maa vapaaehtoisesti liittyy, niin sillä maalla pitää olla oikeus.
– Se on koko ajan ollut etupiiriajattelua. Siinähän vain taktisesti käytetään erilaisia motiiveja ja keinoja. Tänä päivänä EU:n alue on lännen etupiiri ja voidaan väittää, että se on Saksan etupiiri.
Talvitie pitää sitä lännen puolella laajasti vallinnutta luuloa typeränä, että etupiiriajattelu olisi jäänyt kylmän sodan aikaan.
– Suomen puolelta se on ollut ihan hengenvaarallista. Meillähän on ollut tällaista poliittista eliittiä, joka on ihan rehellisesti ajatellut, että etupiiriajattelusta ja voimapolitiikasta on luovuttu. Joku tämmöinen aivan sinisilmäinen näkemys maailmasta.
Entisen itäisen Keski-Euroopan maiden pikainen hankkiminen Nato-jäseniksi on ollut Talvitien mukaan Saksan etupiiriajattelua.
Itä-Ukrainan teollisuus
tärkeä Venäjälle
Talvitie katsoo Ukrainan kriisiä vähän toisesta vinkkelistä kuin mihin lännessä on totuttu. Hän ei puolustele Venäjän tukemien joukkojen sotatoimia, mutta ei suhtaudu Kiovan Ukrainaksi kutsumansa osapuolen eikä lännen touhuihinkaan hyväksyvästi.
Kiovassakin on Talvitien mukaan nyt havahdutti siihen, että Itä-Ukrainan valtaamisen sotilaallisissa keinoissa ei ole aina ollut järkeä. Sodassa on tuhottu Itä-Ukrainan teollisuutta, joka on ollut myös Venäjälle tärkeätä. Kiinakin on tilannut Itä-Ukrainasta komponentteja lentokoneisiinsa ja helikoptereihinsa.
– On ollut länsimaiden pyrkimys Petro Porošenkon kautta tuhota Itä-Ukrainan teollinen kapasiteetti ja kaivokset.
Talvitie tietää, että nyt näitä korkean teknologian firmoja ollaan siirtämässä Kazakstaniin.
Venäjä itse on ollut Talvitien mukaan sinisilmäinen, kun se on jättänyt Neuvostoliiton peruja olevaa tärkeää teollisuutta sen entisille alueille.
– Aikanaanhan oli idea, ettei Neuvostoliitto mihinkään hajoa, että tämä IVY [Venäjän johtama itsenäisten valtioiden yhteisö] on sitten se uusi Neuvostoliitto. Mutta eihän se ollut. Siinä ne oli ihan sinisilmäisiä.
Perjantaina 10.10. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä Heikki Talvitie puhuu myös Suomen Nato-suhteesta. Lue koko haastattelu näköislehdestä.
Heikki Talvitie
Syntynyt 1939 Viipurissa.Ministerineuvos Moskovassa 1976–80.Ulkoministeriön toimistopäällikkö 1980–82.Neuvotteleva virkamies 1983–84.Suurlähettiläs Belgradissa 1984–88.Suurlähettiläs Moskovassa 1988–92.Suurlähettiläs Tukholmassa 1996–2002.Eläkkeellä mm. Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja 2002–2014.