Kansanedustaja, tutkija Anna Kontula (vas.) ehdottaa seksityöntekijälle oikeutta vaatia paritusoikeudenkäynnin yhteydessä korvausta parittajan viemistä ansiosta. Kontula oli tänään tiistaina tavallisuudesta poikkeavassa roolissa eduskunnassa ja antoi asiantuntijalausunnon lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi rikoslain muuttamisesta ihmiskauppa- ja parituspykälien osalta.
– Oikeuslogiikan mukaan parituksen kohteen ansaitsemat rahat ovat joko parittajan tai valtion, mutteivät missään vaiheessa sen, joka on ne työllään ansainnut, Kontula ihmettelee.
Hän toteaa, että esimerkiksi työrikoksiin ja jopa ihmiskauppaan verrattuna seksityöntekijän mahdollisuus vaatia rikoskäsittelyn yhteydessä korvausta ansioista on olematon. Useimmiten oikeus on ainoastaan syyttäjällä, joka vaatii rahat valtiolle.
Paritusta tarkennettava
Kontula pitää tärkeänä, että parituksen ja ihmiskaupan määritelmissä esiintyvää päällekkäisyyttä puretaan vihdoin. Samalla hän tarkentaisi parituksen käsitettä siten, että selkeästi yhteiseen sopimukseen perustuvaa, seksityöntekijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä tai käytännön apua ei enää katsottaisi rangaistavaksi.
– Nykyisen lain mukaan paritusta on esimerkiksi asunnon vuokraaminen seksityöntekijälle, mikäli hän ottaa asiakkaita vastaan kotonaan, sekä kahden seksityöntekijän yhteistoiminta. Myös seksityöntekijän itsensä laittama maksullinen ilmoitus mediassa tulkitaan paritukseksi.
Tiukka laki heikentää oikeuksia
Kontulan mukaan liian tiukka kriminalisointi johtaa helposti juuri päinvastaiseen tulokseen kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.
Hän painottaa sitä, että kun seksityöntekijät eivät voi enää toimia itsenäisesti tai jakaa riskejä keskenään, on heidän turvauduttava hämärään paritusbisnekseen. Tämä puolestaan marginalisoi uhreja ja lisää haavoittuvuutta sekä vaikeuttaa viranomaisavun hakemista.
– Juuri näistä syistä useat kansainväliset järjestöt, esimerkiksi UNAIDS, UNDP ja WHO ovat viime vuosina suosittaneet luopumista kolmannen osapuolen kriminalisoinnista kokonaan, Kontula muistuttaa.