Nykysäännösten ja aiemmin tehtyjen työeläkemaksua koskevien sopimusten mukaan koko työeläkejärjestelmässä ei ole kestävyysvajetta, mutta kylläkin sen merkittävimmässä osassa eli yksityisaloilla työskentelevien eläkevakuutuksessa (TyEL), kirjoittaa analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne Telan blogissa.
Vanne arvioi viime viikolla työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksessa päästävän kuitenkin historiallisesti ainutlaatuiseen tasapainotilaan. Jo aiemmin sovitun mukaisesti TyEL-maksua korotetaan nykyisestä 23,6 prosentista 24 prosenttiin ensi vuonna. Vuodesta 2017 eteenpäin maksu on 24,4 prosenttia. Nykysäännösten mukaan korotuspainetta olisi sen jälkeen ollut vielä noin 1,2 prosenttiyksikköä.
”Viime viikolla tehty eläkesopimus merkitsee Eläketurvakeskuksen julkaiseman ensikäden arvion mukaan sitä, että vuoden 2017 jälkeen TyEL-maksun korotuksia ei tarvita ainakaan yli 50 vuoteen.”
”Tämä on historiallisesti ainutlaatuinen tasapainotilanne yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksessa. Maksupaineen purkautuminen johtuu siitä, että vuoden 2020 jälkeen vuoteen 2060 saakka yksityisalojen eläkemeno on arviolta 0,5–1,5 prosenttiyksikköä alempi kuin nykysäännösten mukaan olisi suhteessa vakuutettuun palkkasummaan”, Vanne taustoittaa.
”Kuukausieläke nousee”
Eläkeiän noustessa eläkkeellä oloaika lyhenee nykysäännöksiin verrattuna. Vanteen mukaan eläkejärjestelmän tasolla eläkemenoja säästyy ja maksutuloja tulee lisää. Kun myös eläkkeiden kertymisajat pitenevät, keskimääräiset kuukausieläkkeet kasvavat jonkin verran. Koko eläkkeellä oloaikana maksettava yhteissumma saattaa siitä huolimatta laskea.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan näin käykin 1960- ja 1970-luvulla syntyneille, jotka ovat vanhuuseläkkeen alarajan ensi vaiheen nostamisen kohteena.
Käteen jäävän rahan näkökulmasta voittajina Vanne pitää 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä. Heillä koko eläkeajalta maksettava yhteissumma kasvaa ja työssäoloaikana maksettavat eläkemaksut laskevat.