Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää torstaina saavutettua eläkeratkaisua pettymyksenä.
– Porvaripuolueet ja työnantajat varmasti hurraavat, mutta ainakin vasemmistolle aitona työväenpuolueena tämä eläkeratkaisu on pettymys, hän arvioi blogissaan perjantaina.
– Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto on myrkkyä duunareille.
Eläkeratkaisussa esitetään eläkeiän nostamista 63 vuodeta 65 vuoteen.
– Eläkeiän mekaaninen nosto vaikeuttaa erityisesti ikääntyvien työttömien ja raskaan työn raatajien asemaa. Se lisää köyhyyttä vanhemmissa ikäluokissa. Kun jo nyt työnantajat laittavat surutta kilometritehtaalle ikääntyviä työntekijöitä, niin tämän voi pelätä vain kiihtyvän tulevaisuudessa.
Moni ei jaksa
Arhinmäki toteaa, että mekaaninen eläkeiän nosto ei ratkaise sitä ongelmaa, johon sen on tarkoitus puuttua.
– Suomalaisen yhteiskunnan ongelma ei ole liian matala eläkeikä vaan liian matala eläköitymisikä. Jos kaikki työntekijät pystyisivät ja jaksaisivat jatkaa työelämässä nykyiseen eläkeiän alarajaan 63 vuoteen asti, ei mitään eläkeiän nostoon liittyvä neuvotteluja olisi tarvinnut edes käydä, hän toteaa.
Arhinmäki muistuttaa siitä, että jo nyt ihmiset voivat jäädä joustavasti eläkkeelle 63-68 -vuotiaina.
– Ongelma on se, että iso osa työntekijöistä ei jaksa edes eläkeikään asti saati sitten pystyisi jatkamaan vielä pidempään työelämässä, hän kirjoittaa.
– Jos ihmiset eivät jaksa nykyiseen eläkeikään 63 vuotta, miten he lainsäädäntöä muuttamalla jaksaisivat 65 vuoteen?
Arhinmäki toteaa rasituksen olevan monissa ammateissa niin kova, että niissä ei pysty työskentelemään eläkeikään asti. Hän arvioi, että esimerkiksi rakennustyöläisillä ja teurastajilla yksinkertaisesti vastaan tulee jo 60 ikävuoden kohdalla fyysiset rajoitteet.
Arhinmäki pitääkin parhaana keinona nostaa eläköitymisikää työhyvinvoinnin lisäämistä.
– Kun työviihtyvyydestä pidetään huolta, työterveydenhoito toimii, työaikaa jaetaan ja työ joustaa elämäntilanteen mukaan, ihmiset myös jaksavat pidempään työelämässä. Esimerkiksi vuoden vuorotteluvapaajakso sairaanhoitajalle poikii loppupäässä useamman lisävuoden työtä.
H’n muistuttaa myös siitä, että eläkeiän nosto vaikeuttaa erityisesti ikääntyvien työttömien ja raskaan työn raatajien asemaa.
– Se lisää köyhyyttä vanhemmissa ikäluokissa. Kun jo nyt työnantajat laittavat surutta kilometritehtaalle ikääntyviä työntekijöitä, niin tämän voi pelätä vain kiihtyvän tulevaisuudessa.
Ei perusteita
Arhinmäki ei näe perusteita eläkeiän nostamiselle ja kysyy, miksi ay-liike siihen suostui.
– Ehkä ay-liike laski, että ilman vastaantuloa tulos olisi ollut vielä heikompi. Sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri Antti Rinne on kuitenkin painostanut osapuolia löytämään eläkeratkaisun. Taustalla kummittelee myös pelko porvarihallituksesta, hän arvioi ja toteaa eläkeneuvottelujen tuloksen kuitenkin olevan huomattavasti parempi ay-liikkeen puumerkillä kuin ilman.
– olmikannassa kuuluu myös työntekijän ääni. Silloisen pääministerin Matti Vanhasen Rukan lumilla keksimästä mallista on menty inhimilliseen suuntaan. Nyt ratkaisussa huomioidaan työuran pituus ja rasittavuus. Tätä Vasemmisto on vaatinut.
Hyvääkin joukossa
Hyvänä ratkaisussa Arhinmäki pitää mahdollisuutta päästä eläkkeelle 38 vuoden työuran jälkeen voi 63-vuotiaana, jos työ on raskasta ja työkyky heikentynyt. Hyvää hänestä on myös niin sanotun eläkeputken säilymien ja se, että esitetyt eläkekarttumaprosentit suosivat fyysistä työtä tekevää suhteessa nykyisiin prosentteihin.
– Eläkekarttuma tulee jatkossa myös koko palkasta. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain paikkausta, Arhinmäki sanoo.