STTK:n hallitus on hyväksynyt työura- ja eläkeneuvotteluissa saavutetun neuvotteluratkaisun äänin 19–2. Järjestö arvioi STTK:n tavoitteiden toteutuneen kohtuullisesti: kokonaisuus on nuorille reilu, eri palkansaajaryhmille tasapainoinen ja sukupuolten kannalta oikeudenmukainen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo, että osa pitenevästä eliniästä käytetään työntekoon ja nuorten näkökulmasta on oikeudenmukaista, että eläkeiän nostoa ei lykätä pitkälle tulevaisuuteen.
– Tasainen eläkekarttuma koko työuran ajalta ja työntekijän työeläkemaksun vähennyksen poisto parantavat nuorten eläkkeitä ja koko eläketurvan tasoa. Siirtymäajoilla sekä jousto- ja turvaelementeillä huolehditaan myös ikääntyvien asemasta työmarkkinoilla. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien eläkkeen taso paranee.
Myös SAK hyväksyi
Aiemmin perjantaina SAK:n hallitus hyväksyi eläkeneuvottelujen tuloksen äänin 16–4. Vastaan äänestivät AKT, Rakennusliitto, SEL ja SLSY.
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön hallitus totesi, että ratkaisu vahvistaa kaikkien, mutta erityisesti nuorten luottamusta eläketurvan jatkuvuuteen.
Eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun eläkkeen perusteena olevista ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Ratkaisussa sovittiin myös eläkemaksuista kuluvan vuosikymmenen loppuun ja turvattiin tulevien eläkkeiden rahoitusta.
– SAK:lle nuorten eläkkeiden turvaaminen oli kärkitavoite. Yhtä tärkeää meille oli huolehtia ikääntyvien työntekijöiden kunniallisesta tiestä eläkkeelle, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.
Keskusjärjestöistä ratkaisun ulkopuolelle jäi korkeasti koulutettujen Akava.
– Kenenkään on aivan turha syyttää akavalaisia ahneiksi. Nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ammattiryhmästä riippumatta kaikki ne työntekijät, jotka jaksavat pakertaa vähintään 65-vuotiaiksi – ja vieläpä nykyistä paljon heikommilla eläke-ehdoilla. Suurimpia hyötyjiä suhteellisesti ovat he, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava ei usko, että tavoite työurien pidentämisestä toteutuu työeläkeuudistuksessa riittävästi ja edessä ovat uudet eläkeneuvottelut kymmenen vuoden kuluttua.
”Luo uskoa tulevaisuuteen”
STTK-Opiskelijat järjestön mukaan ratkaisu luo uskoa tulevaisuuteen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kiitettävästi ja eläkelupaus pitää näillä muutoksilla myös tulevaisuudessa, Opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen sanoo.
– On erittäin tärkeää, että myös vanhemmat ikäluokat osallistuvat talkoisiin eläkejärjestelmän saattamiseksi kestävälle polulle.
– Myös nuoret tulevat saamaan ansaitsemaansa eläkettä, kuten vanhemmat nyt. On hienoa havaita, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on otettu laajasti huomioon, Valtonen kehuu.
Työelämän kehittäminen jäi puolitiehen
STTK:n hallituksen mielestä työelämän kehittämiseen ja ikääntyneiden irtisanomiseen liittyvät asiat eivät neuvotteluissa edenneet järjestön tavoitteiden mukaisesti.
– Työuran pituuteen vaikutetaan ennen kaikkea työpaikoilla. Työelämän laadullisiin kysymyksiin on palattava viimeistään seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, vaatii Palola.
Seuraavaksi vuorossa on laaja kolmikantainen lainvalmisteluvaihe, jonka aikana monet yksityiskohdat vielä tarkentuvat. Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alussa.
Antti Palola korostaa, että eläkeratkaisu ja aikanaan voimaan astuvat uudet eläkelait eivät elä kuplassa.
– Eläke muodostuu työstä ja Suomessa on eräiden arvioiden mukaan tällä hetkellä suurtyöttömyys. Suomalaiset tarvitsevat työtä ja työpaikkoja, vain siten voimme selvitä hyvinvointivaltiolle asetetuista haasteista ja luottaa myös eläkejärjestelmämme kestävyyteen.
”Nuorten tavoitteet otettu vakavasti”
Korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestöt Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat tyytyväisiä siihen, että nuorten tavoitteet on otettu vakavasti. Uudistuksen myötä työeläkejärjestelmä on vakaammalla pohjalla, kun sekä eläkeikä että eläkemaksut nousevat.
Liittojen kannanoton mukaan korkeakouluopiskelijoiden luottamus eläkejärjestelmään paranee tehtyjen uudistusten myötä. Erityisen hyvänä SAMOK ja SYL pitävät sitä, että jatkossa eläkettä karttuu koko palkasta. Eläke alkaa myös kertyä nykyisen 18 ikävuoden sijaan jo 17-vuotiaana. Työelämän laatuun liittyviä konkreettisia parannuksia opiskelijajärjestöt olisivat halunneet ratkaisuun esitettyä enemmän.
– Nyt opiskeleville ikäpolville uudistus on positiivinen. Eläkkeen karttumisen alarajan laskeminen 17 vuoteen on nuorille osoitus siitä, että työn tekeminen kannattaa kaikissa tilanteissa myös oman eläkkeen karttumisen näkökulmasta, toteaa SAMOKin varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.
SAMOK ja SYL ovat tyytyväisiä myös siihen, että eläkeiän korotusta aletaan soveltaa portaittain jo vuonna 1955 syntyneiden kohdalla.
– Osoittaa vastuullisuutta, että järjestelmän muutokset astuvat voimaan mahdollisimman pian. Portaittainen nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 1962 syntyneet jäävät 65-vuotiaina eläkkeelle. Olemme tehneet eläkevaikuttamista jo useamman vuoden ajan, joten olemme tyytyväisiä siihen, että nuoren sukupolven ääni näkyy myös lopputuloksessa, kiittelee SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen.