Elvytystä vaativat puheenvuorot lisääntyvät talouskeskustelussa. Tiistaina ruotsalaisen SEB-pankin pääekonomisti Robert Bergqvist sanoi Kauppalehden haastattelussa, että Suomen pitää investoida yhteiskunnan perusrakenteisiin. Hänen mukaansa Ruotsissa ollaan käynnistämässä tällaisia pitkän tähtäimen ohjelmia.
Maanantaina Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman muistutti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että keynesiläisyydelle nimensä antanutta John Maynard Keynesiä ei uskottu 1930-luvulla. Suurta lamaa ei ryhdytty taittamaan elvyttämällä.
”Tiukka finanssipolitiikka vain pitkittää taantumaa”, Korkman kirjoitti.
Elvytyksen merkitystä on suomalaisessa keskustelussa pitänyt esillä erityisestä Raha ja talous -blogi, jonka takana ovat tutkijat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa. Ahokas kiinnitti sunnuntaina huomiota siihen, että Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on havainnut investointien puuttumisen Euroopan taloudesta. Draghi puhui aiheesta 11. syyskuuta Milanossa.
Ahokkaan mukaan Draghin myöhemmin hahmottelemat esitykset yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta ja rakenteellisista muutoksista ovat riittämättömiä. Blogin pitäjien pitkäaikainen suositus on, että taloutta elvytetään julkisella kulutuksella ja sen investoinneilla.
Kaiken alla piilee Ahokkaan mukaan kuitenkin se ongelma, että pääoman omistajien ei kannata investoida reaalitalouteen eli yritystoimintaan vaan pitää pääomia korkeamman tuoton antavissa rahoitusmarkkinasijoituksissa. Se tulisi ratkaista.
Keskuspankki on aloittamassa lokakuussa yksityisen sektorin arvopaperistettujen luottojen ostot. Draghi ilmoitti asiasta syyskuun alussa, ja talouslehti Forbes kutsui menettelyä tuoreeltaan ”eräänlaiseksi määrälliseksi elvyttämiseksi” (engl. quantitative easing, QE). Pankki rajoittaa ostot kuitenkin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin (engl. asset backed security, ABS), jolloin määrällisen elvytyksen määritelmä ei Draghin mukaan täyty. Menettelyn on tarkoitus lisätä yritysten saatavilla olevaa rahoitusta.
Kotimaassa Paavo Arhinmäki (vas.) arvosteli budjettiesitystä elokuussa finanssipolitiikan kiristyksistä:
– Tässä tilanteessa, kun pitää saada työllisyyttä ja kasvua, olisi ollut tärkeää elvyttää.