Vasemmistoliiton espoolainen kansanedustaja Kari Uotila on muuttanut kantaansa ydinvoimaan. Hän aikoo äänestää eduskunnassa Fennovoiman ydinvoimalaa vastaan. Kesällä 2010 hän äänesti ydinvoiman puolesta.
– Olen perustellut ydinvoiman käyttöä ympäristösyillä, Uotila sanoo ja toteaa, että maailman muuttuessa on uskallettava muuttaa mielipiteitään.
Nyt hänestä energiansaanti pitää turvata uusiutuvalla ja kotimaisella energialla.
– Olen pitänyt ydinvoimaa välttämättömänä, päästöttömänä ylimenokauden ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiantuotannon turvaamiseksi. Mutta nyt olen muuttanut kantaani, koska ydinvoiman suhteellinen tarkoituksenmukaisuus ja myös taloudellisuus ovat hyvin nopeasti heikenneet.
Hän toteaa esimerkiksi Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ja New Yorkin World Trade Centerin iskun vaikuttaneen ydinvoiman turvallisuusvaatimuksiin, jolloin kustannukset ovat nousseet rajusti. Myös vastuukysymykset onnettomuustilanteissa ja ydinjäteratkaisut nostavat hintaa.
– Kaikki tämä on johtamassa siihen, että esimerkiksi rakenteilla oleva Olkiluoto 3:sta on nähtävästi tulossa maailmanhistorian neljänneksi kallein rakennus, vieläpä kymmenen vuotta myöhässä, Uotila perustelee.
Vaihtoehtoja on monta
Samaan aikaan vaihtoehtoiset energiamuodot ovat kehittyneet nopeasti.
– Olemassa on monta vaihtoehtoa, Uotila sanoo.
– Aurinkokennoteknologia kehittyy hurjasti ja aurinkoenergialla tuotetun sähkön yksikkökustannukset ovat laskeneen kymmenen viime vuotta keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa. Energiantuotantoon ei enää tarvita välttämättä kirkasta, suoraa auringonpaistetta.
Suomen kohdalla Uotila liputtaa bioenergian puolesta.
– Meillä kasvaa 100 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa ja sitä käytetään noin puolet. Siitä seuraisi myös hajautettua työllistämistä.
Vihreiden puheisiin siitä, että uusiutuvan energian kehittämisessä on Suomessa menetetty 20 vuotta, kun on keskitytty ydinvoimaan, Uotila ei täysin yhdy.
– En kiistä täysin, etteikö ydinenergian suosiminen olisi heikentänyt motivaatiota muiden vaihtoehtojen kehittämiseen. Nyt kuitenkin on hyvä vauhti päällä esimerkiksi metsäperusteisessa kotimaisessa energiantuotannossa. Lappeenrantaan on juuri valmistumassa biopolttoainetehdas.
Suomalaisen tuulivoiman suhteen hän on hiukan skeptinen.
– Harmittaa se, että näinkin harvaan asutusta maasta ei löydy tuulimyllyille paikkoja.
Suomettumispuheet överiksi
Uotila toteaa myös, että vaikka energiaratkaisuja ei tehdä tilapäisten kriisien valossa, häntä mietityttää Fennovoiman venäläiskytkös.
– Eivät kaikki Olkiluoto 3:n vaikeudet ole johtuneet pelkästään laitetoimittaja Arevan hölmöilystä. Kyllä syynä on ollut myös Suomen tiukka suhtautuminen ydinvoiman turvallisuustekijöihin, hän sanoo.
– Kun Fennovoiman hanke mahdollisesti pistetään vireille, kumppanina eivät kuitenkaan silloin ole ”nöyrät ranskalaiset”, vaan suoraan Putinin alaisuudessa toimiva venäläisyhtiö, joka samalla on ydinaseyhtiö. Mitä jos tulee aikatauluongelmia tai kiistoja maksuista ja korvauksista?
Uotila sanoo, että väistyvän ympäristöministerin Ville Niinistön (vihr.) suomettumispuheet asian yhteydessä menivät överiksi, mutta oudoksuu myös ongelmien vähättelyä, johon syyllistyivät keskiviikon A-studiossa kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Jouni Backman (sd.).
– On eri asia ostaa Venäjältä energiaa kuin sallia laitostoimittaja myös ylivoimaisesti suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi uuteen ydinvoimalaan.
Uotila muistuttaa, että hän ei ole Venäjä-pelkoinen, vaikka tästä asiasta on huolissaan.
– Esimerkiksi Helsingin telakalle toivotin venäläisomistuksen tervetulleeksi.