Harmaan talouden torjuminen on mitä parhainta kehitysyhteistyötä. Näin arvioi vasemmistoliiton Annika Lapintie eduskunnan keskustelussa kehityspolitiikasta tiistaina.
– Kansainvälisen veroparatiisitalouden lopettaminen merkitsisi paljon köyhien maiden ihmisille, talouselämälle ja julkiselle taloudelle, hän sanoi.
Lapintie piti ongelmallisena yritysten houkuttelemista kehitysyhteistyötoimijoiksi.
Myös aseita ajautuu EU-maista kriisiherkille alueille.
– Tällöin tulee korostaa reilujen pelisääntöjen merkitystä, hän muistutti.
– Köyhissä maissa usein työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä suojaava lainsäädäntö on vajavaista. Harmaa talous kattaa suuren osan, ellei valtaosaa talouselämästä. Tällaisissa oloissa olisi suojattava nimenomaan ihmisiä ja ympäristöä suuryritysten etuja vastaan – eikä päinvastoin.
EU dumppaa kehitysmaihin
Lapintie muistutti myös siitä, että esimerkiksi Euroopan unionin kauppapolitiikka ja maatalouspolitiikka vahingoittavat monien köyhien maiden talouselämää, ihmisiä ja ympäristöä.
– EU:n maatalouden ylituotantoa dumpataan kehitysmaiden markkinoille ja EU-maiden kalastusalukset rohmuavat Afrikan vesillä. Näin tuhotaan paikallisia elinkeinoja, eikä orastava oma elintarviketeollisuus pääse kehittymään. Myös aseita ajautuu EU-maista kriisiherkille alueille, hän sanoi.
Rikkaat rohmuavat
Lapintie arvioi, että rikkaat maat rohmuavat hyödyn kehityspolitiikastakin.
Hän ihmetteli sitä, että hallitus nostaa kehityspolitiikan perusajatukseksi ihmisoikeusperusteisuuden.
– Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta mitä se oikeasti käytännössä tarkoittaa, ja ollaanko tässä todella johdonmukaisia? Lapintie kysyi.
Hänestä paras esimerkki epäjohdonmukaisuudesta on ilmastopolitiikka.
– Rikkaat maat pitävät itsellään oikeuden olla suurimpia saastuttajia, hän sanoi.
– Haittavaikutukset uhkaavat olla mittaamattomasti suuremmat kuin kehityspolitiikan tuoma hyöty.