Helsingissä koolla olevien terveyssosiologien mukaan talouskriisi kasvattaa terveyden eriarvoa Euroopassa. Eurooppaa vaivaava talouskriisi kohtelee kaltoin etenkin pienituloisia.
Myös Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat pysyneet suurina, vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat kohentuneet vuosikymmenien ajan. Tämä näkyy esimerkiksi tulo-, koulutus- ja ammattiryhmien välisissä eroissa terveydessä, hyvinvoinnissa ja terveyspalveluiden käytössä.
Hälyttävänä sosiologit pitävät sitä, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet Suomessa viimeksi kuluneiden 15 vuoden ajan, ja lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet.
Muiden Euroopan maiden kokemukset ovat samansuuntaisia.
Espanjassa talouskriisi on koetellut professori Carme Borrellin mukaan erityisesti alempien sosiaaliryhmien miesten terveyttä, mikä kärjistää terveyden sosiaalisia eroja. Professori Borrell on analysoinut Barcelonan yliopistossa talouskriisin vaikutuksia sosiaaliryhmien välisiin terveyseroihin Etelä-Euroopassa.
– Voiko politiikka sairastuttaa? kysyy professori Ted Schrecker Durhamin yliopistosta Englannista. Hänen mukaansa voi. Viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet tuloerot ovat seurausta talouspolitiikan ”uusliberaalista epidemiasta”. Hallituksilla on kuitenkin mahdollisuus valita ja tehdä omaa politiikkaansa.
Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäen mukaan Suomessa tarvitaan nyt hyvää terveys- ja yhteiskuntapolitiikka.
– 1990-luvun alun laman pitkä varjo näkyy edelleen ihmisten elämässä. Talouskasvu ei korjannut laman seurauksia, vaan lisäsi 2000-luvulla monen terveysmittarin mukaan eriarvoisuutta.
Terveys- ja yhteiskuntapoliittisilla toimilla voidaan vähentää tehokkaasti eriarvon ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden lisääntymistä. Terveys- ja hoivapalveluilla sekä toimeentulon tuilla voidaan vahvistaa väestön terveyttä ja koettua hyvinvointia, riippumatta sosiaalisesta taustasta.
Euroopan terveyssosiologiyhdistyksen (ESHMS) konferenssiin osallistuu yli 200 huippututkijaa ja -asiantuntijaa 24 maasta.