Itsensä työllistävien ja muiden epätavallisten työmuotojen määrä nousee taloudellisen alamäen aikana.
– Itsensä työllistävien ohella pätkätyöt ja vuokratyöt ovat osa ilmiötä, kun työtä halutaan teettää mahdollisimman halvalla, johtaja Maria Löfgren korkeasti koulutettujen Akavasta toteaa.
Itsensä työllistäjä putoaa palkkatyöläisen ja yrittäjän väliin. Ongelma syntyy, kun työnantaja haluaa säästää sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuissa. Ne siirretään työntekijän taakaksi, jolloin työntekijä on yrittäjän asemassa.
– Erityisesti tämä näkyy luovilla aloilla, Akavassa esimerkiksi kääntäjillä. Mutta mikään ala ei ole täysin vieras tälle ilmiölle Löfgren selventää.
Hänen mielestään itsensä työllistävien asemaa koskevat parannukset ovat vielä lapsenkengissään työvoimapoliittisista selvityksistä huolimatta.
Tilastokeskuksen mukaan itsensä työllistäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Vuonna 2011 heidän määränsä oli 34 400. Palkkatyön ohessa keikkatyötä tekevien lukumäärää ei tiedetä. Verohallinto myöntää vuosittain noin 50 000 freelancer-verokorttia, joka mahdollistaa keikkatyön myös palkkatyön ohessa.
Eläkevakuutusmaksut yhtäläisiksi
SAK vastustaa kehitystä, jossa työntekijää pakotetaan toimimaan yrittäjänä.
– Emme hyväksy, että työnantaja sanoo työntekijän irti, mutta kertoo työn jatkuvan, jos työntekijä jatkaa yrittäjänä, ekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta kertoo.
Hänen mukaansa työn teettäjä pitäisi velvoittaa eläkevakuuttamaan yhtäläisesti kaikki työntekijät – myös toimeksiannolla työskentelevät.
– Sen jälkeen ei eläkemaksuja voisi kiertää.
Samaa asiaa ajaa myös Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe. Liitto kantaa huolta muun muassa noin 2 400 freetyöntekijänsä eläketurvasta. TeMen juristin Erika Mattssonin mukaan myös työnlainsäädäntöön tarvitaan muutosta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat tyrmänneet ajatuksen yhtäläisestä vakuutusvelvoitteesta.
Työttömyyskassaa vaihdettava
Itsensä työllistäjiltä puuttuu usein työttömyysturva. Akavan Löfgren muistuttaa, että itsensä työllistäjän työsuhde voidaan tulkita epäedullisesti, kun työtä tehdään monissa eri työsuhteissa.
– Voi käydä niin, että yrittäjyys katsotaankin pääasialliseksi toimeentuloksi, jolloin ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Löfgren ehdottaa ratkaisuksi yhdistelmävakuutusta, jolloin työntekijä olisi työmuodosta huolimatta vakuutettu nykyisen joko-tai -mallin mukaan.
SAK:n Kaukoranta muistuttaa, että työntekijän olisi muutettava työttömyyskassan jäsenyyttä aina sen mukaan, työskenteleekö työsuhteessa vai yrittäjänä.
– Työttömyyskassan vaihtaminen vaatii itseltä aktiivisuutta, mutta se käy kyllä aika sutjakkaasti, Kaukoranta uskoo.
Oikeus kollektiiviseen neuvotteluun
Suomen Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokankaan mukaan liiton 1 600 freelancer-jäsentä eli itsensä työllistäjää auttaisi kollektiivisen neuvotteluoikeuden saaminen.
– Voitaisiin neuvotella itsensä työllistäjien puolesta palkkion ja työsuhteen minimiehdoista työehtosopimuksen tavoin, Salokangas ehdottaa.