Hallituksen neuvottelut valtion ensi vuoden talousarviosta etenivät keskiviikkona pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan “kaksilla raiteilla”. Helsingin Säätytalolla setvittiin budjetin lisäksi hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää valtion velkasuhde laskuun ja luoda talouskasvua.
Neuvotteluja on käyty Stubbin ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan hyvässä hengessä. Odotettuja jännitteitä ei myönnetty olevan.
– Kaikki tietävät tilanteen vakavuuden, pääministeri totesi.
Budjettineuvottelujen kokonaisuutta Stubb valotti sen verran, että talousarvion kokonaissumma laskee toisena vuotena peräkkäin.
Valtiovarainministeri Rinne korosti pääkaupunkiseudun asuntokaavoitussopimuksen tuovan merkittävän elvyttävän potkun taloudelle ja työllisyydelle.
Valtio on sitouttamassa pääkaupunkiseudun 14 kuntaa lisäämään asuntokaavoitusta vastineeksi valtion satsauksille pisararataan, länsimetroon ja pääradan kapasiteetin kasvattamiseen.
Rinteen mukaan se merkitsee asuntotuotantoon kaavoitetun maan lisääntymistä pääkaupunkiseudulla 25 prosentilla, mikä voi tuoda noin 30 000 uutta työpaikkaa.
Talousennuste heikkenee
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on laatinut budjetin pohjaksi tuoreen suhdanne-ennusteen, joka tulee julkiseksi vasta 15. syyskuuta. Siinä talouden tunnuslukuja on rukattu alaspäin.
Kansantalousosaston päällikön Markus Sovalan mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna lainkaan. Vuoden puolivälissä tapahtui “hyvin maltillinen” käänne parempaan. Ilman sitä talouskasvu olisi jäänyt miinusmerkkiseksi kolmatta vuotta peräkkäin, Sovala kuvaili.
Myös ensi vuoden talouskasvun ennakoidaan jäävän vaimeaksi. Viennin kasvu jää Sovalan mukaan maailmankaupan kasvua pienemmäksi, mikä merkitsee markkinaosuuksien menetyksiä jatkossakin.
VM:n ennusteen mukaan julkinen talous pysyy alijäämäisenä, vaikka sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Suomi uhkaa ensi vuonna ylittää EU:n julkiselle taloudelle asettaman velkakriteerin. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia ensi vuonna.
Venäjä-pakotteet tuntuvat elintarvikeviennissä
Hallitukselle oli laadittu raportti Venäjän pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia myös Suomen talouteen. Siinä Venäjän talouden alamäen todetaan alkaneen jo ennen pakotteita ja vastapakotteita. Pakotteiden välittömät vaikutukset Suomen talouteen arvioidaan vähäisiksi. Niiden arvioidaan vaimentavan Suomen talouskehitystä vain 0,1 prosentin verran. Myös työllisyysvaikutukset arvioidaan hyvin pieniksi.
Kuitenkin Venäjän elokuun alussa asettaman tuontikiellon seurauksena Suomen elintarvikevienti putoaa neljännekseen normaalitasosta ja suurin vaikutus on maitosektorilla.
Hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuva viisikko jatkoi neuvotteluja iltapäivällä ja torstaina kokoonnutaan jälleen Säätytalolla koko hallituksen kokoonpanolla.