Vaikka EU:n ja joidenkin muiden maiden rajoittavilla toimenpiteillä ja Venäjän tuontikiellolla on merkittäviä vaikutuksia eräiden yritysten ja sektoreiden näkymiin, niiden suorat vaikutukset Venäjän ja sen kauppakumppaneiden kokonaistaloudelliseen aktiviteettiin ovat kuitenkin vähäisiä, arvioidaan keskiviikkona budjettiriiheen kokoontuneelle hallitukselle luovutetussa raportissa.
Ministeriöiden kansliapäällikkökokous asetti 18.8. työryhmän arvioimaan EU:n Venäjä-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden taloudellisia vaikutuksia budjettiriiheen mennessä. Arviointiryhmän julkistamassa raportissa todetaan, että Venäjän talouskasvu on hidastunut pakotteista riippumattomista syistä jo vuodesta 2013 alkaen, mikä on heijastunut Suomen talouskehitykseen.
Venäjä asetti elokuun alussa elintarvikkeiden tuontikiellon. Sen seurauksena Suomen elintarvikevienti Venäjälle putoaa alle neljännekseen normaalitilanteesta. Suurin välitön vaikutus on maitosektorille, raportissa sanotaan.
Venäjän talousennuste heikko
Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arviot Venäjän talouskehityksestä ovat samansuuntaisia.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa Venäjän bruttokansantuotteelle yhden prosentin ja tuonnille 9 prosentin laskua tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän nollaan. Suomen Pankin myöhemmin julkaistava Venäjä-ennuste tulee näillä näkymin olemaan hieman valoisampi.
Kansantalousosaston analyysin mukaan Venäjän tuontikiellon kumulatiivinen suora vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 0,1 prosenttia ja työttömyyteen hyvin marginaalinen. Venäjän kasvun heikkeneminen alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014–2015 yhteensä noin puoli prosenttia ja nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä noin 0,2 prosenttiyksiköllä suhteessa joulukuun 2013 ennusteeseen. Vaikutukset ovat mukana talousarvioesityksen pohjaksi laaditussa ennusteessa, joka julkaistaan syyskuun puolivälissä.
Suomen Pankin analyysien mukaan Venäjän tuontikielto alentaa Suomen tämän vuoden kokonaistuotantoa suoraan noin 0,1 prosenttia ja VATTin mukaan 0,01 prosenttia. Kun otetaan huomion Venäjän talouskehityksen yleinen heikentyminen, Suomen Pankki arvioi negatiivisen kasvuvaikutuksen olevan noin 0,2 prosenttia kuluvana vuonna.
Ei ratkaisevaa vaikutusta Suomen talouteen
Työryhmä julkisti myös riskiskenaarion, jossa Venäjän talous taantuu jyrkästi vuoden 2014 jälkimmäiseltä puoliskolta vuoteen 2016 saakka ja tuonti vähenee vuoden 2013 tasoon nähden noin kolmanneksella. Kansantalousosaston laatiman riskiskenaarionkaan mukaan Venäjän talouden hidastuminen ei vaikuttaisi ratkaisevasti Suomen talouden kokonaiskuvaan. Skenaariossa Suomen kokonaistuotanto supistuisi vuoteen 2016 mennessä kumulatiivisesti noin yhden prosentin suhteessa perusuraan.
– Korostan, että kyseessä on todellakin oletuksiltaan hyvin pitkälle menevä riskisanalyysi, työryhmän puheenjohtajana toiminut ylijohtaja Markus Sovala toteaa.
Todennäköinen Venäjän kehitys on huomioitu kansantalousosaston syyskuussa julkistettavassa ennusteessa.
Raportin laatimiseen ovat osallistuneet valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.