Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut sopimusjärjestelmän kehittämiseksi pääsevät toden teolla vauhtiin, kun eläkeuudistuksesta on päästy ratkaisuun.
– Suomalainen työmarkkinamalli toimii oikein hyvin. Myös sopimusjärjestelmä on kunnossa, totesi SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki SAK:n työmarkkinaseminaarissa tiistaina.
Neuvotteluja varten on koottu peräti 30-henkinen työryhmä, joka koostuu keskusjärjestöjen edustajien lisäksi liittotason asiantuntijoista.
Työnantajat ovat arvostelleet työmarkkinajärjestelmää siitä, että se sallii työtaistelut liian helposti. He vaativat työtaisteluille myös entistä kovempia sakkoja.
Metsämäen mukaan Suomi ei ole kansainvälisessä vertailussa lakkoherkkä maa.
SAK:n vastaavan työehtoasiantuntijan Katarina Murron mukaan olisi keskusteltava työtaistelujen syistä.
– Suuri osa lakoista on niin sanottuja surulakkoja, jotka syntyvät spontaanisti irtisanomisten yhteydessä, Murto toteaa.
Lakot ovat kestoltaan parista tunnista kahteen työpäivään. Murron mukaan taustalla on usein työnantajan tökerö henkilöstöpolitiikka ja neuvottelemattomuus työntekijöiden kanssa.
Alipalkkaus on varastamista
SAK:n tavoitteena on alipalkkauksen kriminalisoiminen. Tällä hetkellä liian pienen palkan maksamisesta työnantaja ei saa minkäänlaista seuraamusta.
– On suoraa varastamista, jos palkkaa ei makseta sopimuksen mukaan, Metsämäki sanoo.
Tähän liittyy myös työnantajapuolen yksipuolinen päätös vaihtaa työehtosopimus edullisempaan.
– Kun työnantaja vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen, työntekijän palkka saattaa pudota jopa 10 prosenttia, Murto toteaa.
Neuvotteluprosessin kehittäminen on myös työryhmän pöydällä. SAK vaatii tasapuolisempaa neuvottelukulttuuria työnantajan ja työntekijöiden välille.
– On ihmetelty, miksi Ruotsissa on vähemmän lakkoja, mutta siellä on aivan erilainen neuvottelukulttuuri, Murto muistuttaa.
Meillä neuvottelukulttuuri on yksioikoisempaa. Jos ei päästä ratkaisuun, voi olla, ettei neuvottelupöytään enää palata.
Työryhmän tavoitteena on saada valmista syksyn loppuun mennessä.