– Edessä on tiivis neuvotteluilta. Katsotaan missä keskiviikkoaamuna ollaan, luonnehti neuvottelujen tilannetta SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly järjestönsä työmarkkinaseminaarissa tiistaina.
Keskiviikkona kokoontuvat neuvottelujärjestöjen hallintoelimet tarkastelemaan tilannetta. Tiistain edetessä näytti, että keskiviikon kokouksissa on kyse välitarkastelusta, sillä ratkaiseva läpimurto ei näyttänyt todennäköiseltä.
Näkemykset ovat Lylyn mukaan selkiintyneet, mutta isot asiat ovat yhä auki. Hän luottaa siihen, että sopu syntyy, vaikka arvioikin ratkaisujen olevan vaikeita myös SAK:n hallinnolle.
Kaksoistavoite lisää vaikeutta
SAK:n sosiaaliasioiden vastaavan asiantuntijan Katja Veirton mukaan eläke- ja työuraratkaisun vaikeusastetta lisää kaksoistavoite. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet ratkaisuun, jossa keskimääräinen eläkeikä nousee 62,4 vuoteen vuonna 2025.
Hallitus on puolestaan eniten kiinnostunut työura- ja eläkeratkaisun vaikutuksista kestävyysvajeeseen. Tavoitteeksi on asetettu, että työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisu helpottaa kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.
Ongelma on Veirton mukaan siinä, ettei 62,4 vuoden eläkeikätavoitteen saavuttamisesta automaattisesti seuraa yhden prosenttiyksikön kestävyysvajetavoitteen toteutuminen. Siihen tarvitaan lisätoimia.
Lylyn mielestä on epäselvää, missä määrin työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet kestävyysvajetavoitteeseen. Eläkeikätavoitteen suhteen sitoutuminen on hänen mukana selvä.
Hän arvioi, että painetta kestävyysvajeesta kasataan työmarkkinajärjestöjen harteille, koska hallituksen omat tavoitteet kestävyysvajeen supistamiseksi takkuilevat.
Viimeinen vääntö eläkeiästä ja rahoituksesta
Lyly arvioi, että viimeinen vääntö käydään eläkeiästä, eläkejärjestelmän rahoituksesta ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäivistä.
Työnantajat haluavat nostaa eläkeiän alarajaa vähintään 65 vuoteen nykyisen 63 vuoden sijasta. Lyly mukaan asia on SAK:lle erittäin vaikea.
Eläkejärjestelmän rahoituksessa on yhden prosenttiyksikön aukko, joka tulisi SAK:n mielestä paikata nostamalla eläkemaksuja. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä korotusta ei tarvitse, vaan rahoitusaukko paikataan karsimalla eläkejärjestelmän “rönsyjä”.
Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäiviin, ns. eläkeputkeen SAK ei halua kajottavan lainkaan.
Superkarttuman sijaan lykkäyskorotus
Nuorten eläkelupauksen täyttämiseksi SAK haluaa muutosta eläkeperusteiden laskentaan. SAK:n mielestä eläkkeen tulee kertyä samalla 1,5 prosentilla työuran jokaisessa vaiheessa. Nyt työuran loppupäähän on sijoitettu 4,5 prosentin superkarttuma.
Eläketuloa lisäisi SAK:n mukaan tasapuolisesti palkansaajan eläkemaksun sisällyttäminen eläkekertymään.
Superkarttuman sijaan SAK haluaa eläkeiän jälkeen työhön jääville “lykkäyskorotuksen”. Se olisi 0,4 tai 0,3 prosentin korotus jo kertyneeseen eläkkeeseen jokaiselta kuukaudelta.
Pitkän työuran tehneille SAK haluaa erityisen työuraeläkkeen. Se riippuisi iän lisäksi työhistorian pituudesta ja mitä työtä on tehty. Eläkeneuvottelijoiden kielellä nämä “työn sankarit” ovat aloittaneet työuransa nuorena ja tehneet ruumiillisesti tai henkisesti erityisen raskasta työtä.