– Haasteita riittää niin Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Karjalassa. Kansanedustajan saaminen Itä-Suomesta läpi on melko selvää, sen verran on peruskannattajakuntaa. Työtä on kuitenkin tehtävä ja järjestöjen tilaa kohennettava.
Näin sanoo Vasemmistoliiton Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirien uusi toiminnanjohtaja Jaakko Turunen, 30. Turunen aloittaa pestinsä syyskuun alussa.
Uuden työntekijän ohella puolueella on muutenkin uusi tilanne. Maaliskuun eduskuntavaaleissa kannatus mitataan ensi kertaa uudessa Itä-Suomen vaalipiirissä, johon kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Uutta on myös se, että pitkäaikainen vasemmiston kansanedustaja Erkki Virtanen ei ole enää ehdokkaana.
– Istuvan kansanedustajan jääminen pois tekee aina loven. Kuopion puolelta pitää nyt vain löytää vahvoja ehdokkaita.
Turunen ei ole huolissaan, etteikö vasemmiston noususuunta näkyisi myös Itä-Suomessa.
– Eurovaalien tulos oli hyvä, vaikka moni vasemmistonkin kannattaja jätti äänestämättä. Eduskuntavaaleissa jopa toinen paikka on mahdollista.
– Se vaatii paljon jalkatyötä järjestöissä, piirien hyvää yhteistyötä ja ehdokkaiden omaa aktiivisuutta ja näkyvyyttä. Kannattajakunta, nekin jotka eurovaaleissa jättivät äänestämättä, on saatava liikkeelle.
Turunen pitää tärkeänä parantaa esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä.
Valtakunnallisten teemojen ohella Itä-Suomessa valmistellaan maakunnallisia kärkiteemoja ja nimenomaan niin, että savolaiset ja karjalaiset ovat yhdessä niiden takana.
Avointa keskustelua, ei käskytystä
Toiminnanjohtajan vinkkelistä puoluejärjestöjen toiminta ja aktivointi on keskeistä. Lieksasta kotoisin oleva ja Joensuussa jo useamman vuoden asunut Turunen tuntee Pohjois-Karjalan Savon suuntaa paremmin.
– Täällä on liian Joensuu-keskeistä. Monella paikkakunnalla ollaan muutaman aktiivin, esimerkiksi luottamushenkilön varassa. Joensuun ohella vain Outokummussa ja Rääkkylässä on parempi tilanne.
– Pohjois-Savossa on perinteisesti vankempi kannatus ja myös järjestöjen tilanne on parempi, mutta omat haasteensa on sielläkin.
Turusen asemapaikka on Kuopio, mutta toiminnanjohtaja aikoo kiertää molemmissa piireissä yhtäläisellä aktiivisuudella.
– Avoimuus on minulle selkeä linja. Kanssani saa ja voi olla myös eri mieltä. Sitten kun yhdessä jotain päätetään, niin ainakaan keskenään ei enää tapella.
– Pyrin olemaan linkkinä osastoista ja piireistä puoluetoimistoon ja -johtoon päin, mutta myös toisin päin tiedon pitää kulkea, enkä ole ainakaan käskyttäjä, mieluummin keskustelija, Turunen selvittää.
Kotipaikallaan Lieksassa Turunen ei vielä ollut poliittisesti kovinkaan aktiviinen.
– Kun tulin opiskelemaan Joensuuhun, aloin hengailla vasemmistonuorissa. Siitä sitten toimintaan, opiskelijapolitiikkaan, yliopiston edustajistoryhmän puheenjohtajaksi ja puolueeseen, kertoo Turunen, joka vuodesta 2012 on ollut Joensuun puolueosaston puheenjohtaja.
Toiminnanjohtajan paikan tultua auki Turunen sai kannustusta hakea sitä. Paikkaan hänellä oli sekä omaa kiinnostusta että suosittelijoita.
Jalkapalloa, tietokonepelejä ja kaunokirjallisuuden lukemista harrastava Turunen keskeyttää puoluetyöntekijäksi ryhtyessään opintonsa, mutta aikoo puristaa ne kasaan myöhemmin. Pääaineenaan Turunen on opiskellut yhteiskuntapolitiikkaa, sivuaineina hallinto-oikeutta ja sosiologiaa. Yhdistelmästä voi olla hyötyä alkavassa työssä.