Hallituksen budjettineuvotteluissa on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä pidättäydyttävä lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista, jotta virastot voivat selviytyä edes lakisääteisistä tehtävistään.
Simolan mukaan ei voi olla niin, että henkilöstö joutuu arpomaan, mitä töitä tehdään ja mitkä jätetään tekemättä, kun resursseja ei ole riittävästi.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa ollut, ja kevään 2014 kehysriihessä päätetty valtion virastojen ja laitosten kategorinen vuosittain toteutettava tuottavuusvähennys on 0,5 prosenttia toimintamäärärahoista. Niin ikään kehyspäätöksessä on arvioitu valtion palkkaliukuman määrän rajoittamisesta aiheutuvan laskennallinen toimintamenojen säästö, joka toteutetaan siten, että vuosina 2015–2018 virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja vähennetään työvoimakustannuksista laskettavalla 1,76 prosentilla.
Näiden laskennallisten leikkausten lisäksi valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on esitetty vielä uusia valtion virastojen ja laitosten määrärahojen lisäleikkauksia.
– Määrärahaleikkauksista on luovuttava ja budjetoitava talousarviossa kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot, Simola vaatii.
Kovat keinot käytössä
Tälläkin hetkellä on meneillään lukuisissa valtion virastoissa yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Pieniin ja suuriin toimintamenojen leikkauksiin reagoidaan Simolan mukaan järeimmin mahdollisin toimenpitein.
Viimeksi Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ilmoitti120 henkilöä koskevista yt-neuvotteluista, joiden tarkoituksena on irtisanoa enintään 30 henkilöä. Edelliset irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut on PRH:ssa käyty vuosina 2011 ja 2012.
Valtion tehtävistä arvioidaan jäävän eläkkeelle tai muutoin poistuvan vuonna 2015 yli 11 000 ihmistä. Lähivuosina vaihtuvuus on erittäin suuri.
– On melko käsittämätöntä, ettei yli 80 000 työntekijän valtiokonsernissa kyetä sijoittamaan toiminnan painopisteiden muuttuessa vapautuvaa henkilöstöä uusiin tehtäviin ja välttymään irtisanomisilta.
Simolan mielestä budjettineuvotteluissa hallitukselta odotetaan erityisesti kykyä ennakoida yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksiin.