Kuntien vuoden takainen yhden miljardin säästövelvoite on yhä voimassa. Silti kunnille asetetaan uusia tehtäviä. Niitä aiheuttavat esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostaminen, esiopetuksen pakollisuus sekä sosiaalihuoltolain muutokset.
– Valtio vetäytyy peruspalvelujen rahoitusvastuusta, mutta kuntien vastuu kasvaa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.
Kunnille sälytetään uusia tehtäviä Kuntaliiton laskelmien mukaan yli 300 miljoonan euron edestä.
Tilanteessa, jossa Suomen talous on heikoissa kantimissa ja Venäjän-vienti ongelmissa, valtio leikkaa kunnilta rahoitusosuuttaan. Budjettiesityksen mukaan kuntien peruspalveluiden rahoituksesta vähennetään 4 prosenttia. Valtionosuus on nyt runsaat 29 prosenttia.
Veroja nostetaan
Kuntien lisävelvoitteet yhdistettyinä valtionosuusleikkauksiin asettavat kunnille paineita korottaa veroja. Kuntaliiton tilastosta ilmenee, että tänä vuonna 156 kuntaa on nostanut veroprosenttiaan. Nyt kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,74 korkeimman ollessa 22,50 ja matalimman 16,50.
– Ylimmän ja alimman veroprosentin ero on 6 prosenttiyksikköä. Se luo eriarvoisuutta kuntalaisten kesken, Kietäväinen sanoo.
Hän perää valtiolta aktivointitoimia erityisesti kriisikunnille. Esimerkkinä hän mainitsee Kymenlaakson, jonka alueella kansantuote on pudonnut vuodessa 13 prosenttiyksikköä.
– Tarvitaan uusi instrumentti, jolla tuetaan kuntia. Nyt keinot puuttuvat.
Sote-hanke saattaa tuoda kunnille säästöjä, mutta sen vaikutukset nähdään vasta vuonna 2018.
Valtio laskee, kunta nostaa
Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakolan mukaan budjettiesityksessä kasvatetaan ansiotuloverotuksen vähennyksiä muun muassa kolmen pienimmän tuloluokan inflaatiotarkistuksella sekä pieni- ja keskituloisten lapsivähennyksellä.
– Esitetyt verotusmuutokset vähentävät kunnallisveroja runsaat 400 miljoonaa euroa vuodessa, Hakola laskee.
Jotta veromenetykset saataisiin katettua, kunnallisveroa pitäisi korottaa 0,4 prosenttiyksikköä.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kiinteistöveroa, jolloin se muodostaisi 7,2 prosenttia kuntien verotuloista. Vuonna 2011 kiinteistöverotulot muodostivat 6,3 prosenttia kunnan verotuloista.