Vuokra-asuntopula pakottaa vuokralaiset hyväksymään käytäntöjä, jotka eivät kuulu suomalaiseen vuokrasuhteeseen. Esimerkiksi yksipuolisella sopimussakolla rahastetaan tilanteissa, jotka kuuluvat huoneenvuokralain vahingonkorvaussäännöksiin.
Sopimussakolla tarkoitetaan rahallista vakiokorvausta, joka sopimusrikkomukseen syyllistyvän osapuolen on maksettava vastapuolelleen.
Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että yleisimmin sopimussakkoa käytetään silloin, kun halutaan sitouttaa asukas asumaan asunnossa vähintään vuoden ajan.
– Jos vuokralainen muuttaa aiemmin pois, hän joutuu maksamaan esimerkiksi yhden tai kahden kuukauden vuokraa vastaavan summan vuokranantajalle. Viime aikoina sopimussakkoa on alettu soveltaa laajemminkin, esimerkiksi asunnon loppusiivoukseen.
Vuokranantaja nettoaa
Sopimussakkoehto tuottaa Viidan mukaan vakiokorvauksien johdosta vuokranantajalle voittoa, jos esimerkiksi puutteellisesta siivouksesta peritään 300 euroa, vaikka todelliset siivouskulut olisivat pienemmät.
Sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen tapauksissa vuokranantaja saattaa puolestaan netota parin kuukauden ylimääräisen vuokran, mikäli asunto saadaan vuokratuksi pian eteenpäin. Kasvukeskuksissa on huutava pula vuokra-asunnoista eli asunnot saadaan yleensä nopeasti vuokrattua uudelleen.
– Ankaraksi sopimussakkoehdon tekee juuri se, että sopimussakko tulee aina maksettavaksi kokonaisuudessaan, vaikka vastapuoli ei kärsisi sopimusrikkomuksesta minkäänlaista rahallista vahinkoa. Sopimussakko on myös yksipuolinen, sillä se koskee yleensä vain vuokralaista.
Vuokralaiset VKL ry korostaa, että suomalaisissa vuokrasuhteissa on käytössä huoneenvuokralakien säännökset, jotka velvoittavat asukkaan korvaamaan vuokranantajalle aiheutetut vahingot.