Euroopan talousahdinko on saanut päättäjät painottamaan entistä enemmän EU:n kilpailukyvyn kohentamista. Uusia työpaikkoja pitäisi saada luotua nopeasti.
Komission ”kilpailukykyohjelman” pitäisi olla valmiina jo ensi vuoden alussa. Teollisuuspoliittisista linjoista haettiin alkuviikosta yksimielisyyttä kilpailukykyneuvoston epävirallisessa kokouksessa Milanossa.
Ongelmana on se, että Pohjois-Euroopassa katsotaan laajasti teollisuuden etua, mutta Etelä-Euroopassa halutaan pysyä perinteisen teollisuuden kilpailukykyongelmissa.
Suomen mukaan kilpailukyvyn parantaminen koskee myös mm. teollisuuden palveluja, markkinointia ja designia.
Yksi direktiivi vai 28 erilaista lakia?
Edessä on tiukka vääntö, sillä asialistalla on monta eri kokonaisuutta. Ideana on yhtenäistää sääntelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa, helpottaa yritysten pääsyä sisämarkkinoille sekä pääsyä innovaatioihin. Lisäksi aiotaan pitää huolta rahoituksen ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta ja korkeasta koulutustasosta niin korkea- kuin ammattikouluissa.
Eniten huomiota on saanut sääntely ja hallinnollisen taakan vähentäminen, sillä direktiiveihin sohaiseminen nostaa poliittiset kiistat esiin.
Hallinnollisen taakan keventäminen on herättänyt huolta sekä ay-liikkeessä että eräissä europarlamentin ryhmissä. Pelkona on, että myös työsuojeludirektiivejä avataan ja kevennetään. Komission seuraava puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vakuutti tuoreessa linjapuheessaan, että näin käy ei.
Moni jäsenvaltio ei halua, että komissio puuttuisi sen lainsäädäntöön. Kilpailukykyä arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että yrityksen on helpompi viedä muihin jäsenmaihin tuotteitaan ja palveluitaan, jos papereita vaaditaan nykyistä vähemmän.
Tehokkuus kasvaa, kun kutakin asiaa säännellään vain yhdellä säädöksellä eikä 28 erilaisella, kunkin jäsenmaan mukaan. Esimerkiksi tuotetta ei tarvitsisi mukauttaa kunkin jäsenmaan markkinoita varten.
Kilpailukyky huomioon lainsäädössä
Teollisuuspolitiikan lisäksi Euroopan kilpailukyky pitäisi komission mukaan huomioida kaikessa lainsäädännössä, koskipa se esimerkiksi ympäristöä tai energiaa.
Nykyisinkin komission pitäisi valmistella lait huolellisemmin ja arvioida jo siinä vaiheessa, miten laki vaikuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta.
Komissio on ryhtynyt jo arvioimaan yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Toistaiseksi tällainen “kilpailukykytesti” on tehty vasta muutamalle teollisuudenalalle: terästeollisuudelle, alumiiniteollisuudelle ja öljynporaukselle. Testissä selvitetään esimerkiksi, montako lomaketta yrityksen pitää täyttää yritystä perustettaessa ja paljonko se maksaa.