Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa sopimuksen, joka parantaisi Suomen valmiutta ottaa vastaan sotilaallista apua. Asiasta kertoi ensimmäisenä Sunnuntaisuomalainen pääsiäisenä.
Oudoksi tilanteen tekee se, että sopimusta on valmisteltu pimennossa sekä eduskunnalta että jopa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministeriryhmän jäseniltä.
– Näyttää tulevan tavaksi että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta saa tiedon tärkeistä ulkopolitiikan tapahtumista tietovuotojen ja tiedotusvälineiden välityksellä, paheksui valiokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen keskiviikkona.
”Hallinto vuotaa jatkuvasti”
– Kansanedustajien asema on kestämätön kun tiedotusvälineet tulevat kysymään kommenttia sopimuksesta, josta ei ole tietoakaan,mutta joka on julkaistu hetki sitten jossain tiedotusvälineessä.
Salolaisen mukaan joskus on pelätty ettei eduskuntaa voisi informoida vuotojen pelossa, vuotoja ei kuitenkaan ole tapahtunut.
– Sen sijaan ministeriöt tai hallinto näyttävät vuotavan jatkuvasti. Ilmeisesti oikeuskanslerin tulisi kiinnittää huomiota tähän jatkuvaan ongelmaan.
Yle Uutisten mukaan myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on yllättynyt tiedosta, että Suomi on allekirjoittamassa Nato-sopimusta. Arhinmäen mukaan asiaa ei käsitelty hallituksessa hänen ministeriaikanaan kertaakaan. Hän oli maaliskuun lopulle asti ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.
Isäntämaatuesta sovittu jo 2002
Sunnuntaisuomalaisen mukaan toukokuussa allekirjoitettavassa sopimuksessa käsitellään käytännön asioita poikkeusoloissa. Niihin kuuluvat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston erityisasiantuntija Mika Varvikko sanoi Sunnuntaisuomalaiselle sopimuksen parantavan Suomen valmiuksia vastaanottaa ulkopuolista apua normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Varvikon mukaan erillistä poliittista päätöstä asiasta ei enää eduskunnassa tehdä, sillä isäntämaatuki on kirjattu Naton ja Suomen kumppanuustavoitteisiin jo vuonna 2002. Asia on ollut myös esillä eri selonteoissa jo yli kymmenen vuotta. Sillä ja Ukrainan kriisin kiristämällä kansainvälisellä tilanteella ei siis ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
”Ei tarpeellinen askel”
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps.) ja varapuheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk.) mielestä sopimus ei tarkoita Suomen sotilaallisen liittoutumisen etenemistä.
– Nato-jäsenyyttä ei viedä hivuttamalla pala palalta eteenpäin. Tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyteen on tehty kaksinkertainen lukko, eli ei haeta jäsenyyttä, eikä myöskään valmistella jäseneksi hakemista, Kääriäinen sanoi Sunnuntaisuomalaiselle.
Niinistönkään mielestä pöytäkirja ei vie Suomea lähemmäksi Natoa sen enempää kuin aiemmatkaan rauhankumppanuuteen liittyvät sopimukset.
Paavo Arhinmäki muistutti Yle Uutisille hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä eikä myöskään valmistele sitä. Nyt valmisteltavana oleva sopimus saattaa hänen mukaansa olla kumppanuussopimuksen mukainen, mutta se on taas askel kohti entistä tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa.
– Meidän mielestä tässä tilanteessa ei ole tarpeellista ottaa tällaista askelta.