Vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen vähentää ammattiliittojen mukaan järjestelmän käyttöä.
Syyskuun alusta lähtien vuorotteluun voi hakea vasta 16 vuoden työuran jälkeen. Sijaiselta vaaditaan puolestaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden työttömyyttä. Muutokset vaativat vielä eduskunnan hyväksynnän.
Määrällisesti eniten vuorotteluvapaalla ovat olleet Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenet. Viime vuonna vuorotteluvapaalla heitä oli liki 2 900.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta uskoo, että vuorottelijoiksi riittää edelleen halukkaita, mutta sijaisten saaminen tuottaa ongelmia. Tähän saakka on riittänyt, että sijainen ehtii olla työttömänä vaikka vain päivän.
– Julkisella sektorilla vuorottelijan tilalle tarvitaan osaavia, ammattitaitoisia työntekijöitä. Jos sijaista ei löydy, työnantajan ei tarvitse vuorotteluvapaata antaa, Eloranta sanoo.
– Mahdollisuudet vapaan pitämiseen heikkenevät.
Vuorottelijoilla pitkät työurat
Vuorotteluvapaata ovat käyttäneet etenkin julkisen sektorin hoito-, hoiva- ja opetussektorilla työskentelevät. Noin 70 prosenttia vuorottelijoista on naisia.
Tehyn jäsenistä vuorotteluvapaalla oli viime vuonna yli 2 000. Puheenjohtaja Rauno Vesivalo arvioi, että vastaisuudessa entistä harvempi tehyläinen pääsee vuorotteluvapaalle.
– Se jää kiinni sijaisista. Sosiaali- ja terveyspuolella ei löydy noin pitkiä työttömyysjaksoja. Vaikka ehdoksi riittää, että kolmen kuukauden työttömyys täyttyy edellisen 14 kuukauden aikana.
Kaikista vuorotteluun hakevista valtaosa on 40-60-vuotiaita. Tehyläiset ovat hakeneet vuorotteluun yleensä enimmäisajaksi eli 359 päiväksi.
Vesivalo huomauttaa, että vuorottelumahdollisuuden heiketessä sairauslomien määrä saattaa kasvaa.
– Työelämään pitäisi saada huokoisuutta. Vuorotteluvapaalle on jääty aika lähellä eläkeikää. Sinne tarvittaisiin muita keinoja keventämään työtaakkaa.
Korvaustaso sentään säilyy
Vuorottelijan työuran nostaminen 10 vuodesta 16 vuoteen ei JHL:n Elorannan mukaan vaikuta järjestelmän käyttöön. Tähänkin saakka vuorottelijoilla on ollut takanaan pitkät työurat.
– Merkittävintä on, että korvaustaso saatiin säilytettyä nykyisellään. Pienissä palkoissa 70 ja 80 prosentin osuus työttömyysturvasta ei ole järin suuri. Jos sitä olisi leikattu, se olisi ollut suurinta myrkkyä.
Heikennysesitykset olivat Elorannan mukaan pahempia kuin lopputulema. Vaadittu 10-12 miljoonan säästö valtion menoista olisi hallituksen esityksen mukaan haettu mm. korvaustasoja pudottamalla ja korottamalla enemmän työssäoloehtoa.
– Lisäksi saimme läpi, että päivänkin työttömyys riittää edelleen alle 25-vuotiaille, alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille ja yli 55-vuotiaille.