Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti sunnuntaina Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Sen mukaan ilmastopäästöjen ennakoidaan kasvavan merkittävästi lähes kaikilla talouden sektoreilla vuoteen 2050 mennessä ilman tehokkaita hillintätoimia.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan mahdollisuudet hillitä ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti vaihtelevat eri sektoreilla suuresti. Maailmanlaajuisesti suurin ja kustannustehokkain hillintäpotentiaali on sähköntuotannossa ja metsäkadon vähentämisessä. Esimerkiksi teollisuuden käyttämän energian päästöjä voitaisiin globaalisti vähentää nykytasosta jopa 90 prosenttia vuoteen 2100 mennessä siirtymällä vähäpäästöisiin energiamuotoihin.
Kiihtyvää kasvua
IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä muun muassa talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena.
Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.
Teknologia avainasemassa
Etenkin kehittyvissä maissa päästöjen kasvua voitaisiin VTT:n mukaan hillitä merkittävästi modernin teknologian avulla. Teollisuuden energiankulutusta olisi globaalisti mahdollista vähentää 25 prosenttia nykytasosta ottamalla käyttöön olemassa olevaa teknologiaa. Uusilla teknologisilla innovaatioilla voitaisiin saavuttaa 20 prosentin lisävähennys teollisuuden ilmastopäästöihin.
– Teknologian kehityksellä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä lähes kaikilla sektoreilla. Hillintään tarvittavia teknologioita on useita, mutta vielä ei tiedetä, mitkä niistä tulevat menestymään milläkin alueella ja toimialalla. Siksi meidän on tärkeää tutkia ja kehittää laajalla skaalalla kaikkia merkittävimpiä teknologioita ja esimerkiksi kokonaisia energiajärjestelmiä, toteaa VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
Energiantuotantoon isoja muutoksia
Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa, noin 35 prosenttia, aiheutuu energiantuotannosta. IPCC:n arviointiraportin mukaan energiantuotannon päästöjä tulisi vähentää lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi kivihiilen korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinenergialla sekä hiilidioksidia talteen ottavan teknologian käyttöönottoa.
Mikäli päästövähennystoimiin ei ryhdytä, energiantuotannon ilmastopäästöjen ennakoidaan kaksin- tai kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
– Päästöjen vähentämiseen on useita polkuja, mutta on selvää, että energiantuotantojärjestelmään tarvitaan isoja muutoksia. Yksi raportin keskeisiä viestejä on, etteivät toistaiseksi sovitut vähennystoimet ole riittäviä lämpenemisen rajoittamiseen alle kahden asteen. Päästövähennysten viivästyminen ja liian suppea keinovalikoima lisäävät hillintätoimien kustannuksia ja vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista, sanoo VTT:n erikoistutkija Laura Sokka.
Pitkällä tähtäimellä päästöjen kääntäminen laskuun on vaikeinta liikennesektorilla, sillä liikennemäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Ilman päästövähennystoimia liikenteen ilmastopäästöjen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää ottamalla käyttöön energiatehokkaampaa moottori- ja ajoneuvotekniikkaa, uusia energiamuotoja sekä kehittämällä kaupunkirakennetta ja julkista liikennettä.
Rakentamisessa huomio energiatehokkuuteen
Asuminen ja rakennukset kuluttavat nykyään noin 34 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta. Nykykehityksellä rakennussektorin energiankulutuksen on ennustettu lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä elintason nousun, kaupungistumisen ja asumisen varustelutason paranemisen seurauksena. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino ilmastopäästöjen vähentämisessä niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa.
– Etenkin meillä Suomessa iso osa energiantuotannosta kuluu lämmitykseen, joten ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää muun muassa rakennusteknisillä ratkaisuilla uudis- ja korjausrakentamisessa, sanoo Sokka.
Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien kasvattamista. Oikeanlaisella metsänhoidolla ja metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.
IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneelin tavoitteena on tukea ilmastopoliittista päätöksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä.