Työntekijän itsekin huolehdittava oikeuksistaan
Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten sosiaalimaksut on maksettava vain yhteen maahan yhden työsuhteen aikana. Päävastuu vakuutusmaksujen oikeasta maksamisesta on työnantajalla. Myös työntekijällä on vastuu ottaa selvää ja ilmoittaa kotimaansa viranomaisille sosiaaliturvamaksuistaan.
Jos maksuja ei makseta oikein, työntekijä voi menettää etuuksia.
Suomessa työskentelevistä ei-suomalaisista noin 56 prosenttia on virolaisia.
– Viime vuonna Suomessa työskenteli noin 60 000 virolaista, joista työnantaja maksaa vakuutusmaksut, Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist toteaa.
Virolaisista työntekijöistä noin 47 000 on vakuutettu Suomessa. Kaikkiaan noin 57 000 virolaiselle on kertynyt suomalaista eläkettä. Eläketurvakeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Kampanjalla muistutetaan maksuista
Vakuutusmaksujen korjaaminen jälkeen päin on hankalaa. Yhden työntekijän asioiden kuntoon saattaminen vie noin kymmenen tuntia.
– On kuitenkin hyvä saada asiat kuntoon nyt, vaikka työhistoriassa maksut olisivatkin menneet väärään maahan tai maksettu kahteen kertaan, Lundqvist rohkaisee.
Kahteen maahan maksaneista ei ole tarkkoja lukuja.
Jotta jatkossa työntekijän vakuutusmaksut maksettaisiin oikein, Virossa on aloitettu laaja kampanja yhteistyössä Viron Sotsiaalkindlustusametin kanssa. Topelt ei maksa maksta eli Kahdesti ei maksuja makseta -kampanja näkyy useissa medioissa kautta Viron.
Virolaiset työntekijät luottavat työnantajan tekevän osuutensa. Vastoin yleistä luuloa virolaiset eivät välttämättä ymmärrä suomen kieltä tarpeeksi hyvin. Myös viranomaiskulttuuri on erilainen, sillä Suomesta puuttuu mahdollisuus sähköiseen, kaikki virastot kattavaan palveluun.
Työnantajan udeltava muista työsuhteista
Väärinvakuuttamisia tapahtuu tahattomasti. Vaikka Euroopan unioni rohkaisee työvoiman liikkuvuuteen, työnantajat eivät aina saa ajantasaisia ohjeita maksuihin.
Virosta Suomeen lähetetty työntekijä tulee töihin yleensä niin kutsutun A1-todistuksen kanssa. Tällöin maksut maksetaan todistuksen antaneeseen maahan.
– Ongelmia syntyy, jos alun perin A1-todistuksella lähetetty työntekijä siirtyykin suomalaisen työnantajan palvelukseen tai ryhtyy yrittäjäksi, Lundqvist kertoo.
Työnantajan olisikin muistettava kysyä työntekijältä edellisistä työsuhteista.
Veronumero selkeyttänyt vastuita
Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi A1-todistuksen olevan yksi väärennetyimmistä asiakirjoista.
Viron ja Suomen viranomaisten ja työnantajien kanssa yhteistyö sujuu, sillä työvoiman liikkuvuutta maiden välillä on harjoiteltu pitkään.
– Rakennusalalla veronumeron käyttö on selkeyttänyt tilannetta. Muilla aloilla tilanne on pahempi, Suokas arvioi.
Veronumeron avulla pystytään tarkistamaan esimerkiksi työntekijän henkilöllisyys.
Suokkaan arvion mukaan tuhansia Suomessa työskenteleviä Viron kansalaisia jää ilman eläkettä tahallisten laiminlyöntien takia.
– Vielä suurempi ongelma on muista EU-maista tuleva työvoima. Esimerkiksi Bulgariassa rakennustöistä kuulemma kaksi kolmasosaa tehdään pimeänä. Mihin sieltä tulevien työntekijöiden maksut menevät, sitä ei tiedä kukaan.