Vuonna 2012 Suomessa käytettiin 8,5 miljardilla eurolla ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Summa on yli 4 prosenttia BKT:sta ja sama kuin arvioitu kestävyysvaje.
Tämä vuosittainen miljardikysyntä olisi mahdollista oikeilla poliittisilla päätöksillä suunnata Suomeen, esittää professorityöryhmä keskiviikkona julkaistussa raportissa Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Sen rahoittajiin kuuluu muun muassa Ammattiliitto Pro.
Raportissa arvostellaan Suomen energiapoliittisen linjan poikkeavan selvästi useiden hyvin menestyvien maiden, kuten Ruotsin, Tanskan, Itävallan ja Saksan linjasta. Tämän pitäisi herättää keskustelua siitä, miksi toimimme eri tavalla kuin muut.
Professorien mielestä Suomessa tuntuu olevan vallalla käsitys, että vertailumaat olisivat tehneet energiapoliittiset ratkaisunsa puhtaasti ympäristönäkökohtiin nojaten. Ympäristönäkökulma on ollut vain yksi päätösten taustatekijöistä, vertailumaiden energiapolitiikan takana ovat vahvasti elinkeino- ja talouspoliittiset pyrkimykset.
Tehokkuuden parantamiseen hyvät edellytykset
Valtaosa Suomessa välittömästi käytettävästä energiasta kulutetaan teollisuudessa, rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä. Merkittävimmät energiatuotteet ovat puupolttoaineet, öljy, ydinenergia, hiili, maakaasu, turve sekä vesivoima.
Puolet energiasta ja sähköstä kulutetaan raskaassa teollisuudessa. Työryhmän mukaan Suomessa energiatehokkuuden parantamisen lähtökohdat ovatkin hyvät. Viime vuosina taloutemme on itse asiassa energiavaltaistunut ja korvaukset energiapanoksiin ovat kasvaneet nopeammin kuin talouden tuotos.
Uuden energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena työryhmä pitää talouskasvun luomista. Lisäksi energiajärjestelmää muuttamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti työvoiman kysyntään ja vaihtotaseeseen.
Osa energiatuista haitallisia
Tällä hetkellä valtio tukee yritysten energian käyttöä suorasti tai epäsuorasti yhteensä 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Professorien mukaan valtaosa tuista vaikeuttaa siirtymistä moderniin energiajärjestelmään. Tuet tulisikin arvioida ja suunnata uudelleen.
Professorien esittämällä oikealla energiapolitiikalla olisi heidän mukaansa luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000 uutta työpaikkaa. Työpaikat syntyisivät alkuvaiheessa ennen kaikkea energiatehokkuushankkeisiin. Niitä syntyisi myös uusiutuvaan energiantuotantoon. Vuoteen 2050 mennessä työpaikkoja olisi mahdollista luoda yhteensä 90 000.
Tarvitaan energiaministeri
Suomalaista energiapoliittista päätöksentekoa ovat 1970-luvun öljykriisistä lähtien ohjanneet kaksi kriteeriä: energian hinta ja sen saatavuus. Sittemmin ilmastonmuutoksen kautta tärkeäksi kriteeriksi ovat nousseet myös hiilidioksidipäästöt.
Työryhmän esittämässä uudessa energiapolitiikassa energiaa tarkastellaan kansakunnan kokonaisedun kannalta. Uuden energiapolitiikan kriteerejä ovat energiaratkaisujen kotimaisuus, energian saatavuus ja varmuus, energiantuotannon päästöt ja energiakustannukset.
Käytännön toimenpiteinä professorit esittävät muun muassa energiaan vaikuttavien päätökset keräämistä yhden ministerin alaisuuteen. Nykyisen energiapolitiikan keskeinen ongelma on heidän mielestään kokonaisvaltaisuuden puute.
Kymmenen professorin allekirjoittama hanke sai alkunsa professori Peter Lundin työryhmän sihteerinä toimineen Oskari Nokso-Koiviston kesällä 2013 käymistä keskusteluista.