Viime syksynä palkkamaltti oli valttia. Ammattiyhdistysliike lähti mukaan elinkeinoelämän vaalimaan ajatukseen, että laman kourissa maltilliset tuloratkaisut ovat työllisyyden ja uuden nousun kannalta välttämättömiä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo kuitenkin kyseenalaistaa ajatuksen, että palkkamaltilla tuotetaan automaattisesti vientiteollisuudelle edellytykset menestykseen, Suomessa.
Sauramon kritiikin perusidea on, että nykyisen pääoman vapaan liikkuvuuden aikana suomalaisiksi mielletyt suuret monikansalliset yritykset voivat ihan vapaasti käyttää maltillisista palkkaratkaisuista saamansa hyödyn missä tahansa maailmalla tytäryhtiöittensä avulla.
Ennen vanhaan saattoi Suomessakin sanoa, että se mikä on hyväksi Enso-Gutzeitille on hyväksi koko Suomen kansalle.
– Ja ne ovat myös toimineet niin.
Sauramo sanoo, että elinkeinoelämän hellimä ajatus palkkamaltin koitumisesta kansantaloutemme hyödyksi on kotoisin siltä ajalta, kun yritykset olivat kansallisia. Vielä 1980-luvulla ajatus toimi. Nyt asia on toisin.
– Ennen vanhaan saattoi Suomessakin sanoa, että se mikä on hyväksi Enso-Gutzeitille on hyväksi koko Suomen kansalle. Se oli sellainen 80-lukulainen tapa hahmottaa tätä asetelmaa. Mutta nykyään ei voi sanoa, että se, mikä on hyväksi Nokialle, Stora Ensolle tai UPM:lle, olisi hyväksi koko Suomelle, kansa mukaan lukien.
– Analyysi pitää nyt olla sillä tavalla vivahteikas, että vaikka Suomen taloudella menee huonosti, niin näillä monikansallisilla yrityksissä voi periaatteessa mennä ihan hyvin, koska niiden liiketoiminta voi hyvinkin kukoistaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Vanhoja fraaseja
Sauramo sanoo, että elinkeinoelämä perustelee omia vaatimuksiaan palkkaneuvotteluissa vanhoilla kansallista yhtenäisyyttä korostavilla mutta globalisaation oloissa paikkansa pitämättömillä fraaseilla, koska se on heille edullista ja helppoa. Hän sanoo, että elinkeinoelämä on valinnut kielen ja termit, joilla puhutaan, ja ay-liike on lähtenyt siihen mukaan kansallisista olosuhteiden pakosta.
Ulkopuolisen korvin molemmat puhuvat työllisyyden hoidon tärkeydestä.
Oikeasti 80-luvun käsitteillä ja ajatusmalleilla ei voi puhua 2000-luvun taloudesta.
– Ongelma on se, että palkkamaltin tulokset eivät välttämättä näy Suomen kansantaloudessa ja työllisyyden paranemisena samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin.
Sauramo kritisoi termiä ”suomalainen vientiteollisuus”. Kaikki huomattavat leimallisesti suomalaiset vientifirmat ovat käytännössä monikansallisia ja siten niiden tuotanto voi tapahtua muualla kuin Suomessa.
Globalisaatio on Sauramon mukaan ehdottomasti vahvistanut työnantajan asemaa.
– Pohjimmiltaanhan tässä on kysymys siitä, että yrityksillä on niin sanottu exit-optio. Ne voivat siirtää sekä pääomaa että toimintaa pois Suomesta.
– Ne voivat käyttää tätä optiota aseenaan palkkaneuvotteluissa. Yritys tai EK voi todeta, että jos ette suostu tämmöisiin äärimaltillisiin palkkaratkaisuihin, niin sitten yritykset lähtevät Suomesta. Tällä tavalla maailma on muuttunut 80-lukuun verrattuna.
Solidaarisesta palkkapolitiikasta laajempi juttu perjantaina 24.1. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Siinä kysytään myös, onko pääoman liikkuvuus luonnonlaki. Osta näköislehti.