Yhdeksän kymmenestä ruoka-apua saaneesta porvoolaisesta piti ruoka-apua selviytymisensä kannalta välttämättömänä. Ruoka-apukyselyn vastanneet porvoolaiset olivat tutkimushetkellä lähes varauksettoman tyytyväisiä jaetun ruuan laatuun ja jakelun järjestelytapoihin. Eniten ruoka-apua Porvoossa käyttävät 45–64-vuotiaat.
Porvoossa tehty kyselytutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston johtamaa valtakunnallista ruoka-apututkimusta, jota johtaa professori Juho Saari. Tutkimuksessa selvitetään ruokajakeluissa käyvien hyvinvointia ja terveyttä, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kokemuksia ruoka-avusta.
Porvoossa kyselyyn vastanneita oli 105 ruoka-avun asiakasta. Aineisto kerättiin kesä-syyskuussa Lähimmäisen tuki ry:stä, Pelastusarmeijalta ja Porvoon seudun työttömät ry:stä.
Vastaajien joukossa oli hieman enemmän naisia kuin miehiä. Suomen kansalaisia kaikista vastaajista oli 90 prosenttia ja muun maan kansalaisia 10 prosenttia.
Yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa työtön tai lomautettu ja kolmannes oli eläkeläisiä. Opiskelijoita mukana oli vain muutama.
Nälkää ja yksinäisyyttä
Kuukaudessa käytettävissä olevat tulot jäävät sataan euroon tai sen alle jopa 40 prosentilla vastaajista. Työelämässä oli mukana yhdeksän prosenttia vastaajista. Valtaosa asui vuokralla; omistusasunnoissa asui 17 prosenttia vastaajista. Kokonaan vailla asuntoa oli yksi vastaajaa. Lapsettomia oli yli puolet vastaajista.
Nälkäiseksi viimeisen kahden kuukauden aikana tunsi itsensä joko jatkuvasti tai melko usein 36 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä, naiset harvemmin.
Jatkuvasti yksinäiseksi itsensä tunsi 7 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia vastaajista piti ruokajonoissa tapahtuvaa kanssakäymistä itselleen erittäin tärkeänä, näin kokivat erityisesti vanhimmat ikäluokat sekä naiset. Tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvia oli reilu puolet vastaajista.
Valtakunnallista hanketta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö ja sen tutkijana toimii VTM Maria Ohisalo. Hankkeessa on kerätty aineistoa kymmenestä suomalaisesta kunnasta, jonka lisäksi aineistoon kuuluu yli 400 vastauksen otos EU- ruokaa jakavista seurakunnista eri puolelta Suomea.